Kaupungistuminen:
Suomi oli vielä 1900- luvun perinteinen maatalousmaa. Vuosisadan alussa yli 90 % väestöstä asui maaseudulla, ja yli 70 % sai toimeentulonsa metsä- ja maataloudesta. Muuttoliike kaupunkeihin oli hidasta, mutta se kiihtyi 1930- luvun lopussa. 1940- luvulla n. 25 % asui kaupungeissa. Maatalous koneistui 1960- luvulla, joten ihmisten työpaikat väheni, joten he alkoivat muuttaa kaupunkeihin. Kun rintamamiehet palasivat sodasta maaseudulle, ja perustivat perheitä, työpaikkoja ei ollut enää tarjolla. Niinpä toimeentuloa lähdettiin etsimään teollisuus- ja palveluelinkeinojen parista Etelä-Suomen kaupungeista.
1980- luvun alussa Suomi kuului maailman vauraimpien valtioiden joukkoon. Teollisuuden kasvu perustui teknisen kehityksen myötä parantuneeseen tuottavuuteen, joten teollisuudesta ei tullut työvoimalle mítattuna koskaan hallitsevaa elinkeinoa. Aluksi tuotteita vietiin vain Neuvostoliittoon, mutta kun Suomi teki vapaakauppasopimuksen EEC:N (European Economic Community) kanssa vuonna 1973, vientiteollisuus monipuolistui. Kasvavat vientitulot toivat Suomeen varallisuutta.
Palveluyhteiskunnan kehittyminen:
Suomessa siirryttiin poikkeuksellisesti alkutuotannosta suoraan palvelualoille, koska yhteiskunnan muuttuessa palvelualan työpaikkoja tarjosi julkinen sektori mm. kouluihin ja sairaaloihin ja yksityinen sektori mm. pankkeihin. Suomi muuttui ns. Palveluyhteiskunnaksi, sillä yksityisten ja julkisten palvelujen osuus tuotannosta ylitti 60 %.
Merkityksellistä näissä oli se, että Suomi teollistui, ihmisten elämäntavat muuttivat ja vauraus lisääntyi, ja sitä käytettiin mukavamman elämän tavoittelemiseen. Asumis-, virkistys-, ja kulttuurimenojen osuudet kokonaiskulutuksessa kasvoivat huomattavasti ja myös matkustaminen lisääntyi. Suomi muutti kulutusyhteiskunnaksi.
Kaupungistuminen ja palveluyhteiskunnan kehittyminen ovat muuttaneet Suomea siten, että ihmisistä on tullut sivistyneempiä, työt jakautuvat tasaisesti kaikille eli yksi henkilö/perhe ei joudu tuottamaan perheelleen kaikkea vaan voi ostaa ja myydä tuotteita. Kaupunkeihin on tullut firmoja sekä erilaisia liikkeitä ja ihmiset asuvat keskittyneesti jollain tietyllä alueella, jossa kaikki tarvittavat palvelut ovat lähellä.
Nykypäivän Suomessa tämä näkyy siten, että Suomi kaupungistuu jatkuvasti (ei ole saavuttanut vielä Ruotsin kaupungistumisastetta 84%). Kaupungistumista on vauhdittanut siirtyminen ensin teolliseen- ja sitten palveluyhteiskuntaan (nyt tietoyhteiskuntaan).
Ajanjakso kuvaa hyvin suomalaisuutta siten, että suomalaiset ovat aina olleet kovia tekemään töitä ja Suomi kehittyi nopeasti muun maailman rinnalle!
Lähteet: Oppikirja, www.kotiaine.com/getessau58.html, http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi3/6_pohjoismainen_hyvinvointivaltio/01_hyvinvointivaltio?C:D=hNj7.gXGF&m:selres=hNj7.gXGF
Henna Aho 10A ja Katja Whale 10C
Kaupungistumisen yhteydessä olisi voinut kertoa myös lähiöistä, jotka olivat tarpeellisia jos väkimäärä kaupungeissa kasvoi liian suureksi. Kaupungistumisen ja palveluyhteiskunnan kehittymisen syitä on kuitenkin pohdittu hyvin ja nykypäivän tilannettakin on otettu huomioon!
VastaaPoistaSelkeästi kirjoitettu ja hyvin tehty, vaikka tuo toinen lähde vähän epäilyttääkin(?). Jotain tuntui silti puuttuvan kuten mm. minkälaisia kanpungit olivat kaupungistumisen myötä.
VastaaPoistaTeksti oli hyvä ja selkeä ja aisat on selitetty hyvin, mutta olisi ehkä tosiaan voinut selventää millaisia kaupungit olivat silloin.
VastaaPoistaTekstissä oli vastattu hyvin kysymyksiin ja oli selkeää luettavaa. Mutta ensimmäisestä lähde linkistä ei tosiaan löydy mitään?
VastaaPoistaOikein hyvä ja asiallinen teksti. Tietoa löytyy paljon, tosin ei liian yksityiskohtaisesti, josta plussaa. Teksti pysyy hyvin kasassa ja sen jaksoi lukea loppuun. Lähteenkin olet muistanut mainita, eipä hirveämmin moitittavaa.
VastaaPoista