Suomi-kuvan uudelleen rakentaminen sotien jälkeen

Pienenä ja tuntemattomana maana suomalaiset ovat olleet aina huolissaan Suomi-kuvastaan. Lännessä on usein ollut erilainen kuva suomalaisista ja Suomesta kuin mitä se oikeasti on, minkä takia kuvaa Suomesta on haluttu puhdistaa.

Sotien jälkeen Suomi-kuvaan on vahvasti kuulunut Suomen olo idän ja lännen välissä. Länsi mielsi Suomen kuuluvaksi osaksi itää, Neuvostoliittoa, ja näin ollen myös osaksi kommunismia. Suomi suhtautuikin Neuvostoliittoa kohtaan myönteisesti ja halusi pitää välit hyvinä vain välttääkseen selkkaukset sen kanssa. Silti Suomen ja Neuvostoliiton välit vaihtelivat moneen otteeseen. Luottavaiset suhteet Neuvostoliiton kanssa saivat aikaan presidentit Paasikivi sekä Kekkonen. Neuvostoliitto vaikutti vahvasti Suomen ulkopolitiikkaan, johon Suomi kuitenkin sai esim. Stalinin kuoltua hieman enemmän liikkumavaraa.  Vuonna 1955 Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon ja YK:n jäseneksi.

Neuvoston varjossa ja sen etupiirinä Suomella oli hankala tilanne päästä puolueettomaksi, mutta Kekkonen onnistui siinäkin lopulta. Hän yritti hankkia puolueettomuuslinjaa lännestä, mistä Suomi sai kuitenkin nootin Neuvostoliitolta länsivaltojen lähestymisen takia. Näin Neuvostoliitto hankaloitti edelleen Suomi-kuvaa, koska Suomella oli Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimus, mikä vähensi puolueettomuuden uskottavuutta lännessä. Kansan keskuudessa Kekkonen nosti suosiotaan kuitenkin selvittäen nootin.  Suomen toiminta YK:ssa kuitenkin osoitti suurvaltakiistojen ulkopuolella olemista kannattaen rauhaa ja tukien ratkaisuja, jotka saivat kaikkien suurvaltojen kannatuksen ja Suomi oli innokkaana antamassa rauhanturvaajatehtäviin sotilaita. Taistelu Suomen puolueettomuudesta alkoi Neuvostoliiton yrittäessä sitoa Suomea yhä enemmän itseensä. Vuonna 1975 Kekkonen sai järjestettyä Etyk- eli turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsinkiin. Se toi näkyvyyttä Suomen puolueettomuuspolitiikalle, jonka jälkeen Kekkonen puolusti puolueettomuutta voittoon saakka, vaikka se ärsytti Neuvostoliittoa. Kekkonen hoiti Suomen ulkopolitiikkaa ja se lopulta riitti Neuvostoliitolle.

Politiikan lisäksi ulkomaankauppa oli Neuvostoliiton varjossa. Neuvostoliitolla ja Suomella oli hyvät kauppasuhteet, mutta Suomi halusi lisätä ulkomaankauppaa länsimaihin, mistä Neuvostoliitto ei pitänyt. Suomi kuitenkin sopi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa.

50-luvulla Suomi oli hetken maailman huomion keskipisteenä kun Olympialaiset järjestettiin Helsingissä. Urheilu kuuluu muutenkin vahvasti Suomi-kuvaan, varsinkin talviurheilu sekä muut huvit, kuten sauna ja avantouinti.  Olympiavuonna myös Miss Universumiksi valittiin Armi Kuusela. Mainetta Suomelle sai myös arkkitehtuurilla ja muotoilulla Alvar Aalto. Kansainvälisiä palkintojakin muotoilijoista sai mm. Tapio Wirkkala. Tunnettu on myös Marimekon perustaja Armi Ratia sekä radiosta kuunneltiin Jean Sibeliusta.

Toisen maailmansodan jälkeinen elintason nousu näkyi muun muassa kulttuurissa. Vapaa-aikaa oli enemmän ja nuorisokulttuuri, johon kuului mm. farkut levisi Suomeen. Elokuvia katseltiin, kuten Tuntematonta Sotilasta ja muita kotimaisia elokuvia. Tanssiminen oli myös suuri osa nuorten vapaa-ajasta.  Suomalaiset lukivat myös paljon erilaisia sanomalehtiä, joiden välityksellä he saivat uutta tietoa Suomesta ja ulkomailta.

Elintason nousun myötä ihmiset käyttivät pienen osuuden perusmenoihin ja loput mukavamman elämän tavoitteluun. Rahat käytettiin asumis-, virkistys- ja kulttuurimenoihin sekä matkustamiseen. Suomesta tuli kulutusyhteiskunta vaurastumisen ja kaupunkilaisen elämäntavan myötä. Elämästä tehtiin helpompaa ja mukavampaa ostamalla uusia kotitalouskoneita.  Ensin olivat pesukone ja jääkaappi, jonka jälkeen televisio ja autot saivat suosiota. Ihmiset asuivat lähiöissä kaupungistumisen myötä, mutta kaupungissa oli uusia mukavuuksia. Samalla kuitenkin kesämökkien rakennus oli huimaa.

Suomi-kuvaan kuului myös hyvinvointivaltio, jonka idea syntyi jo ennen toista maailmansotaa, mutta se kehittyi pikku hiljaa. Toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointia pyrittiin parantamaan lakiuudistuksilla, jotka torjuivat köyhyyttä ja huolehtivat peruspalveluista. Varallisuutta tasoitettiin, tuli perhetuki, neuvolaverkko ja lapsilisäjärjestelmä. 30-luvulla oli hoidettu jo sosiaaliturva, työttömyyskassa sekä kansaneläke.  Koulutukseen panostettiin, oppikouluja perustettiin lisää ja ylioppilaiden määrä kasvoi. Uudistukset jatkuivat näidenkin jälkeen ja joka askeleella oltiin lähempänä tämän päivän hyvinvointivaltiota.

Suomi-kuvan uudelleen rakentaminen on johtanut siihen, minkälainen Suomi on tänä päivänä. Se oli alku Suomen uudelle kehitykselle. Suomi-kuva kertoo millainen Suomi oli ja on ihmisten silmissä. Suomi-kuvan kirkastaminen oli siksi tärkeää, ettei länteen jää väärää kuvaa Suomesta. Sotien jälkeen Suomi oli hyvin tuntematon maa. Suomi lähinnä tunnettiin talvisena lumisena maana jossa käytiin talvisota. Politiikka oli suuri, mutta aika näkymätön osa Suomea tavallisten kansalaisten silmissä, mutta kuuluisat henkilöt ja tapahtumat sitäkin näkyvämpiä. Sen aikaiset tapahtumat heijastuvat yhä nykypäiväänkin. 



Näyte Suomi-kuvasta vähän sotia myöhemmin:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomi-kuva_ja_suomi_matkailumaana_977.html#media=995




Lähteet:
Forum IV
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi-kuva
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomi-kuva_ja_suomi_matkailumaana_977.html#media=995


Enja Valkonen ja Elmo Nenonen