Talouskehitys ja lama

Suomen talouskehityksellä on vajaa 200-vuotinen historia. Kun Suomi joutui Venäjän vallan alaiseksi, se oli vielä maatalousmaa ja melko kehittymätön. Talouden kasvun ensimerkkejä oli havaittavissa 1820-luvulla. Kymmenisen vuotta myöhemmin alkoi talouden teollistuminen sekä kansainvälisten taloussuhteiden muodostus. Teollistuminen alkoi erityisesti metsätalouden parista. Tasaista kehitystä kesti noin 30 vuotta, minkä jälkeen sekä talouskasvu että ulkomaankauppa kiihtyivät. Siihen vaikutti muun muassa viljatullien purku 1860-luvulla, mikä vauhditti tuontia, mutta laski Suomen omavaraisuutta.

Vuosisadan vaihtuessa Suomen teollisuus modernisoitui ja aloitti yleisesti nopean kasvun, joka kesti aina 1900-luvun lopuille saakka lukuunottamatta maailmanlaajuista lamaa 30-luvulla. Teollistumisen ja talouden kasvun seurauksena ihmisiä muutti maalta kaupunkeihin, rahatalous vahvistui, kotimainen kysyntä kasvoi ja vientimarkkinat ulkomaille avautuivat sekä sisämarkkinat alkoivat kehittyä.

Vielä 1900–luvun alussa Suomi oli maatalouteen perustuva valtio ja sen elintaso oli muita pohjoismaita ja Euroopan maita matalampi. Viljan viljelystä siirryttiin pikkuhiljaa karjatalouteen. Erityisesti 1920-luvun paikkeilla talouskehitys oli verkkaista 1. maailmansodan sekä sisällissodan seurauksesta. Yhdysvalloista vuonna 1929 alkanut lama ajoi koko länsimaailman taantumaan, mukaan lukien Suomen. Laman aikana Suomen bruttokansantuote laski yhteensä yli 4 %, vienti ulkomaille pieneni ja työttömyys lisääntyi. Suomessa selvittiin 30-luvun lamasta ripeämmin kuin muualla maailmassa, sillä Suomen markka irrotettiin kultakannasta ja kotimaan markkinat kohosivat vauhdikkaasti. Talous alkoi kasvaa jo 30-luvun loppupuolella, jolloin bruttokansantuote elpyi. Taas 2. maailmansodan aikoihin talous koki notkahdusta alaspäin. Kuitenkin Suomen sotakorvausten maksu nosti metalliteollisuutta ja siten Neuvostoliitosta tuli tärkeä vientimaa.

Talouskasvu kiihtyi jälleen hurjasti 1980-luvulla kun kotimarkkinoiden säännöksiä muuteltiin ja elintaso nousi jopa joidenkin johtavien maailmantalouksien ylle. Rahaa oli käytettävissä ja siten kulutus nousi valtavasti. Talouden ylikuumeneminen ja talouskasvua jarruttava finanssipolitiikka johtivat Suomen 1990-luvun alussa syvään lamaan, joka oli jopa pahempi kuin 30-luvulla. Suomen pankki vapautti ulkomaanlainat 1980-luvun puolivälissä, mikä johti markan arvon romahdukseen. Neuvostoliiton hajotessa idän kauppa loppui, mikä vei Suomen tilannetta yhä syvempään suohon. Kotimarkkinat hiipuivat, BKT laski suuresti eikä työttömyyttä hoidettu. Vuosituhannen vaihteessa pahin lama oli kuitenkin jo ohitse ja vienti parani elektroniikkateollisuuden ansiosta. Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon vuonna 1999 ja siten talous pääsi jälleen jaloilleen.

Vuonna 2008 alkoi viimeisin taantuma ja euromaat ovat tällä hetkellä velkakriisissä eräiden euromaiden holtittoman rahankäytön vuoksi ja Suomi on osa tätä kriisiä maksajana. Eurokriisin pahin hetki koettiin vuonna 2010.

Kansainvälisesti Suomen talouskasvu on ollut melko myöhäistä, mutta sadassa vuodessa Suomen talous on silti monipuolistunut paljon. Talouskasvu on ollut nopeaa, sillä Suomessa on panostettu koulutukseen ja maailmantalouden muuttumiseen on mukauduttu. Raaka-aineiden saatavuus on ollut hyvä ja työ on ollut tuottavaa. Erityisesti 90-luvun lama muutti Suomen kansaa sillä monet ihmiset menettivät elantonsa ja velkaantuivat niin pahoin että joutuivat maksamaan näitä velkoja vuosikausia. Suomen taloudellinen kasvu, lamoista selviäminen ja kamppailu pulavuosien lävitse sekä kortilla olo esiinnyttää suomalaista sisua.


Lähteet:
Forum IV Suomen historian käännekohtia
Historiaa abille


Kaisa Kemppainen & Viivi Liukkonen