Liittymisen kannattajat perustelivat päätöstään turvallisuudella ja taloudellisilla hyödyillä. Mm. Suomalaiset yritykset pääsisivät käsiksi union sisämarkkinoihin. Suomi pääsisi myös päättämään asioista, jotka vaikuttavat kansalliseen poltitiikkaamme.
Liittymisen vastustajat puolestaan ajattelivat, että Suomella ei olisi enää niin suurta oikeutta määrät omista asioistaan. Pelättiin myös rajojen avaamista, sekä peruselinkeinojen heikkenemistä (lähinnä maatalouden).
Samalla Suomi liittyi suoraan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena oli lähentää eri maiden talouksia siten, että EMU:n kolmas vaihe eli euroon siirtyminen sujuisi mahdollisimman helposti. Vuonna 1999 tapahtui siirtyminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen eli yhteiseen valuuttaan ja siitä lähtien euroa on voinut käyttää tilirahana. Käteinen laskettiin liikkeelle vuonna 2002, joka korvasi Suomen markan.
Joulukuussa 1996 Suomi allekirjoitti Schengeniin liittymissopimuksen Ruotsin ja Tanskan kanssa. Schengenin säännöstöä alettiin käyttää Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuonna 2001. Käytännössä se tarkoittaa että ihmiset voivat ylittää Schengen-sopimukseen liittyneiden maiden väliset rajat ilman tarkastuksia sekä maarajoilla, lentokentillä että satamien kautta.
Lähteet:
www.eurooppatiedotus.fi
www.fi.wikipedia.org
Elmeri, Aaro ja Lassi
Elmeri, Aaro ja Lassi
Hyvä ja selkeä teksti kaikenkaikkiaan ja olette saaneet asian hyvin esille.
VastaaPoistaTekstin loppuun voisi ehkä vielä lisätä jonkinlaisen maininnan EU:n viimeaikaisimmista kriiseistä (mm. Kreikan velkakriisi) ja niiden vaikutuksista Suomeen ja koko unioniin. Kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvä ja selkeä teksti.
VastaaPoistaItse olen EU:n kannalla. Tuntuu siltä, että EU:ta vastustavilla ei ole muuta väitettä kuin ''se kurkkudirekstiivi''.
VastaaPoistaHyvin olette tiivistäneet asian ei turhia pölinöitä. Olen samaa mieltä Pedron kanssa!
VastaaPoistaHyvin tiivistetty infopläjäys :) Komppaan Mannista, vois olla niitä uusia kriisinpoikasiaki tossa :)
VastaaPoistaVäittäisin, että Suomen talouden sitominen aina vain tiukemmin kiinni muun Euroopan vakauteen on virhe, jonka luulisi esikoululaisenkin huomaavan.
VastaaPoistaMitä tähän tekstiin tulee, kaitpa tässä on pyöreästi kaikki perusfaktat, mutta ei mitään erityisen tarkkaa.
VastaaPoistaTeksti saisi varmaankin ottaa edes jotain kantaa?
Eihän tämä mikään tietosanakirja ole.
Hyvä ja ytimekäs teskti. Ei liikaa eikä liian vähän sisältöä tai jaarittelua turhasta.
VastaaPoista