Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten samanvertaisia oikeuksia yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Suomessa tasa-arvolla tarkoitetaan usein miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Sääty-yhteiskunnan ja luokkajaon poistuttua sekä naisten äänioikeuden myötä Suomi on kehittynyt aina vain tasa-arvoisemmaksi valtioksi.
Ennen 1800-luvun puolta väliä sääty-yhteiskunnan vallitessa ihmisten sosiaalinen asema perustui säätyjakoon ihmisen säädyn määräytyessä syntyperän mukaan. Säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvaristo sekä talonpojat. Kuitenkin suurin osa väestöstä jäi säätyjen ulkopuolelle (mm. rengit, piiat sekä tilattomat), jolloin heillä ei ollut oikeutta ilmaista mielipiteitään julkisesti, eikä heidän asioitaan ajettu. Säätyjako murtui teollistumisen myötä 1800-luvun puolivälissä, minkä seurauksena sääty-yhteiskunnan tilalle alkoi vähitellen muodostua luokkayhteiskunta. Luokkayhteiskunta jakaantui pääasiassa omistavaan luokkaan eli porvaristoon ja työtätekevään työväenluokkaan. Luokkaerot alkoivat lieventyä 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa. 1990-luvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä pitkäaikaistyöttömyyden ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin alkaneet palauttaa luokkayhteiskuntaa takaisin.
1800-luvun loppuun asti naisten asema avioliitossa oli huono, sillä avioliittoon mennessään nainen siirtyi vain isänsä holhouksesta aviomiehen holhottavaksi. Vuonna 1864 naimattomat naiset vapautuivat isänsä holhouksesta eli saivat itsemääräämisoikeuden täytettyään 25 vuotta. Aatelisnaisilla ei ollut laillisia oikeuksia, mutta heille tuli kuitenkin valtaa miestensä kautta. Jos nainen halusi työskennellä kodin ulkopuolella, hän tarvitsi siihen miehensä luvan. Naiset saivat äänioikeuden Suomessa 1906 ja vuonna 1926 oikeuden tulla nimitetyksi valtion virkoihin samoilla ehdoilla kuin miehet. Avioliittolaki säädettiin 1929, joka teki puolisoista oikeudellisesti tasa-arvoisemmat. Nykypäivänä naisen asema on parantunut, mutta miesten ja naisten välisiä palkkaeroja olisi mielestämme syytä vielä tasoittaa.
Nykyään Suomessa tasa-arvoa edistävät erilaiset lait ja säädökset, jotka kieltävät syrjinnän muun muassa sukupuolen, ihonvärin, uskonnollisen vakaumuksen tai mielipiteen perusteella. Kuitenkin jotkut voivat edelleen syyllistyä epätasa-arvoiseen toimintaan esimerkiksi palkatessaan työntekijöitä. Joissain perheissä kotityöt voivat edelleen selvästi jakautua naisten ja miesten töihin naisen huolehtiessa kodin hoidosta ja miehen huolehtiessa kodin taloudesta.
Miesten asevelvollisuus on ollut Suomessa tasa-arvokysymyksenä jo pitkään, sillä on mietitty, pitäisikö asevelvollisuus laajentaa koskemaan myös naisia. Miesten kohdalla toinen tasa-arvoa koskeva ongelma on huoltajuuteen liittyvä kiista pariskuntien erotessa, sillä sosiaalityöntekijät voivat perustaa päätöksensä lasten edusta vanhanaikaisiin sukupuolirooleihin.
Naisten ja miesten välisen tasa-arvon suhteen Suomi on yksi tasa-arvoisimmista valtioista. Näin väittää marraskuussa 2011 julkaistu tutkimus, jossa verrattiin 135 maan sukupuolien välistä tasa-arvoa. Suomi sijoittui tutkimuksessa kolmanneksi, vain Islanti ja Norja sijoittuivat Suomen edelle.
Lähteet:
Forum IV, Suomen historian käännekohtia
fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolten_tasa-arvo#Sukupuolten_tasa-arvoa_koskeva_lains.C3.A4.C3.A4d.C3.A4nt.C3.B6_Suomessa
www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Suomi+kolmanneksi+tasa-arvoisin+maa/a1305548508161
http://www.infopankki.fi/fi-FI/tasa-arvo_ihmisten_valilla/
Sonja Into ja Niina Piilonen
Hyvää asiallista tekstiä, hyvin esiteltyjä esimerkkejä menneisyydestä ja nykypäivästä. Hyvin käytetty tutkimuksiakin lähteinä.
VastaaPoistaSelkeä ja informatiivinen teksti, vaikka painottuukin vähän enemmän sukupuolten välisen tasa-arvon käsittelyyn. Tasa-arvoisuuteen liittyvät ongelmakohdat tuotu hyvin esille!
VastaaPoistaMitä asioita teidän mielstä pitäisi parantaa Suomen tasa-arvossa?
VastaaPoistaHyvin lähteitä tästä ainakin löytyy sekä paljon tietoja varmasti siitä johtuen. Mutta jotain olisin kaivannut lisää muista tasa-arvo kysymyksistä, vastaavasti kuin tuo sukupuolta koskeva osuus, mikä oli hyvä.
VastaaPoistaTeksti oli helppoa luettavaa ja varsinkin historiaosuus oli oikein hyvä ja kattava. Tänä päivänä tasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa tulee mieleen kysymys muun muassa homoparien kirkollisesta vihkimisestä. Aihe on ollut paljon esillä, niin ehkä siitä olisi voinut olla tietoa.
VastaaPoistaOmasta mielestäni Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta mutta epätasa-arvoisuuttakin löytyy. Esimerkiksi lapsille pitäisi opettaa enemmän suvaitsevuutta ja tasa-arvon merkitystä.