maanantai 6. helmikuuta 2012

Suomalainen taidemusiikki

Suomalainen taidemusiikki on lähtöisin messusävelmistä, joita kutsuttiin gregoriaaniseksi lauluksi. Kirkko vastasi muutenkin musiikillisestä toiminnasta 1600-luvulla. Suomalaisen taidemusiikin alkuajoilta on kuitenkin vaina vähän tietoa. Vanhin säilynyt nuottikokoelma on piae cantiones(isänmaallisia lauluja), joka on vuodelta 1582.

Näihin aikoihin musiikin ja kulttuurin keskuksena toimi Varsinais-Suomi ja Turku ympäristöineen. Hovielämän olemattomuuden taki taidemusiikki kehittyi hitaasti. Turun yliopisto v. 1640 oli suuri edistysaskel musiikin kehityksessä. Sen myötä moniäänisen laulun ja soitinmusiikin harrastus kasvoi ja musiikkia alettiin harrastaa myös porvarikodeissa. Vuonna 1827 sattuneen turun palon myötä musiikin keskus siirtyi kuitenkin helsinkiin. Ensiksi Fredrik Pacius yhdisti Suomen musiikkipiirit ja lopulta Suomen ensimmäinen ammattilaisorkesteri näki
päivänvalon vuonna 1882 Robert Kajanuksen johtamana.

Kuvassa Suomen ensimmäisen Ammattilaisorkesterin johtaja Robert Kajanus. Kajnus oli todella koulutettu säveltäjä ja kapellimestari. Hän on opiskellut Dresdenissä, Leipzigissä ja Pariisissa. Kajanus orkestereineen tuli tunnetuksi erityisesti Jean Sibeliuksen sävellysten tulkitsijana. Kajanuksen säveltämä Sotamarssi on monien Ilmavoimien joukko-osastojen kunniamarssi. Kajanus kuoli vuonna 1933 Helsingissä.

1800-luvun lopulla kansallisaatteiden viriämisen myötä alettiin säveltää kansallisromantiikan hengessä. Vaikutteita sävellyksiin antoi mm. kalevala. Eräs kuuluisa tuon ajan säveltäjä oli Erik Tulindberg, joka oli vuonna 1761 syntynyt säveltäjä. Häntä on pidetty varhaisimpana taidemusiikin säveltäjänä suomessa. Tulindbergin säilyneitä teoksia olivat mm. Viulukonsertto B-Duuri op. 1 ja polonaise con variationi sooloviululle.

Tuntemattoman taiteilijan sivuprofiilikuva Erik Tulinbergistä.













Toinen tunnettu säveltäjä oli vuonna 1828 syntynyt Karl Collan. Collanin tunnetuin sävellys on Sylvian Joululaulu ja hän oli nimenomaan erikoistunut juuri yksinkertaisiin kuoro- ja yksinlauluihin. Collan kuoli vuonna 1871. Collan oli myös naimisissa suomen musiikkipiirit yhdistäneen Fredrik Paciuksen tyttären kanssa. Muita tunnettuja säveltäjiä olivat Bernhard Henrik Crusell, Cabriel Linsen ja Henrik Borenius. Lopuksi vielä kaunis tulkinta Karl Collanin kappaleesta Sylvian joululaulu: http://www.youtube.com/watch?v=xUyYnv8RIZQ

Lähteet: Muistiinpanot ja Wikipedia



8 kommenttia:

  1. Ja tekijöinä siis Jere Kankaanpää ja Tatu Rajala

    VastaaPoista
  2. Hienoa että joku huomaa että Suomessa on ollut muitakin säveltäjiä kuin Sibelius. Jotenkin tuo teksti vaan tuntuu loppuvan kesken, ja kun kuvat vie puolet tilasta, olisi tuohon hyvinkin mahtunut vielä tietoa uudemmastakin taidemusiikista.

    VastaaPoista
  3. Joo aika paljon oli sellaisia ei niin paljoa kuultuja ja ainakin minulle tuntemattomia säveltäjiä. Ehkä tässäkin kitjoituksessa lähteitä voisi olla enemmän

    VastaaPoista
  4. Olisi voinut olla vähän enemmän tietoa ja lähteitä olisi voinut käyttää enemmän/monipuolisemmin! :)

    VastaaPoista
  5. Ihan jees teksti. Tekstistä löytyy paljon minulle tuntemattomia säveltäjiä. Linkkejä erilaisiin viisuihin olisi voinut pistää, sillä se olisi helpottanut perehtymistä.

    VastaaPoista
  6. Hyvä teksti. Olen tosin tuomaksen kanssa eri linjoilla, mukava lukea kun joku jaksaa lisäillä jopa kuvia tekstinsä sekaan. Ja täytyy kompata Poutiaista, lähdelinkit olisi kiva saada. -LassiA

    VastaaPoista
  7. Ihan hyvä teksti. Kuvat olivat hyviä niin sain yleiskuvan sen ajan säveltäjistä.Olisi voinut olla pidempi ja vähän enemmän tietoa muustakin taidemusiikista. Linkkejä musiikkikappaleisiin olisin toivonut.

    VastaaPoista
  8. En ollut muistaakseni kuullutkaan kyseisistä sävellyksistä ennen, joten ihan hyvän yleiskuvan sai. Näyte Sylvisn joululaulusta oli kiva ja tuttu. Hyvä teksti ja kiva saada tietoa tuntemattomammistakin säveltäjistä.

    VastaaPoista