Yksi ensimmäisistä Suomessa yleistyneistä jazz-tyylisuunnista oli melujazz. Sitä soittivat pääasiassa ulkomaiset yhtyeet kuten ja esiintyminen oli näyttävää ja siihen sisältyi paljon efektejä, kuten erilaisia kilistimiä ja erilaisia soittimia, joskus jopa pistoolin laukauksia. Suomalaisen jazzin vaikutteet tulivat sekä idästä että lännestä, mutta suomalaiset tykästyivät aluksi enemmän saksalais-venäläiseen schlaageriin kuin amerikkalaiseen svengaavaan jazziin. Schlaagereiden selkeämpi rytmi ja melodia vetosivat paremmin, koska suomalaiset olivat tottuneempia perinteisiin hidasrytmisempiin tansseihin, kuten polkkaan, valssiin ja masurkaan. 1920-luvulla syntyi ensimmäinen suomalainen jazz-orkesteri, joka oli Hugo Huttusen King of Jazz-orkesteri. Suomen jazz-kulttuuriin suuren vaikutuksen teki suomalais-amerikkalainen Andania Yankees-orkesteri, joka soitti Pohjois-Amerikkalaista svengaavaa jazzia.
Kun jazz-musiikki alkoi yleistyä 1920-luvun loppupuolella, syntyi kahtiajako yläluokan suosiman salonkijazzin ja työväen haitarijazzin välille. Salonkijazz oli melujazzista kehittynyt muoto, joka toi muutoksia soitinkokoonpanoihin ja esiintymistapoihin. Lisäksi kotimaiset yhtyeet alkoivat yleistyä. Salonkijazzia soitti mm. Zamba-niminen orkesteri. Haitarijazz oli työväenluokan kehittämä kansallinen muunnelma, jossa yhdistettiin monia erilaisia musiikkityylejä kuten jenkkaa, polkkaa, ragtimea, valssia ja tangoa. Työväellä ei ollut kielitaitoa, soittimia ja tarvittua musiikillista osaamista, joten haitarijazzissa käytettiin perinteisempiä soittimia ja improvisaatiota. Dallapé-yhtye oli haitarijazzin merkittävin yhtye, joka teki suomalaisella mittakaavalla merkittävän uran. Sen innoittamana syntyi paljon pieniä haitarijazz-kokoonpanoja.
1930-luvulla Suomessa yleistyi Hot, Sweet & Swing -tyyli. Se oli lähempänä jazzin nykymääritelmää. Sen vaikutteet tulivat rag timesta, New Orleans- ja Chicago-jazzista. Vahvasti improvisaatioon perustuvana jazzina se oli oman aikansa moderni siipi. Suomalaisia yhtyeitä mm. Ramblers ja Rytmi-Pojat.
Sota-aikana 1940-luvulla Suomen jazz polki osittain paikallaan. Tanssit olivat kiellettyjä ja suuri osa muusikoista oli rintamalla. Rintamalla ainoa mahdollisuus ylläpitää soittokuntoa oli soittaa sotilasorkesterissa. Sota antoi mahdollisuuden nuorelle sukupolvelle alkaa soittaa uutta jazzia. Nuoriso kiinnostui swingistä ja jazzista tuli entistä rennompaa ja svengaavampaa kuin 1930-luvun rytmimusiikista. Sodan jälkeen jazz nostatti suosiotaan kovasti tanssien taas alettua. Yksi 40-luvun suomalaisista jazz-orkestereista oli Ossi Aallon Big Band.
1950-luvulla jazz-yhtyeet pienenivät ja musiikkina jazz alkoi menettää asemaansa hiljalleen. Uusina tyyleinä tulivat bebop ja hardbop, jotka eivät koskaan kuitenkaan saaneet merkittävää suosiota Suomessa. Sen sijaan suomalaisiin iski hyvin hitaampi cool jazz. Se perustui hieman yksinkertaisempaan improvisointiin ja pehmeämpiin soittimiin, kuten tuubaan. Jazz-iskelmä oli suosittua Suomessa.
1960-luvulla jazzista tuli ammatimaisempaa ja suomalaiset alkoivat tehdä omia sävellyksiä. Tyypillistä oli suomalaiskansallisen ja amerikkalaisen tyylin yhdistäminen. Lisäksi jazziin otettiin paljon muitakin vaikutteita muualta. Vuonna 1966 järjestettiin ensimmäinen Pori Jazz. Siinä vaiheessa populäärimusiikin asema oli kuitenkin siirtynyt jo Rock 'n Rollille ja jazzkulttuuri ei enää ollut suuren yleisön musiikkia. 1980-luvun jälkeen jazzin kehitys on jatkunut voimakkaana suosion tippumisesta huolimatta. Tyylien kirjo on kasvanut ja musisointi on muuttunut ammattimaisemmaksi.
Jazz on vaikuttanut Suomen kulttuuriin loppuen lopuksi melko vähän, vaikka sillä on ollut musiikillisesti suuri arvo aikoinaan. Suomea se on muuttanut siinä määrin, että musiikin kehitys Suomessa 1900-luvulla perustuu pitkälti jazziin ja sen kehitykseen. Jazz toi suomalaiseen musiikkiin modernimpaan suuntaan ja toi ulkomaiset vaikutteet Suomeen. Erityisesti nuorten herääminen musiikin tekemiseen on pitkälti jazzin ansiota. 1960-luvun jälkeen jazz ei ole enää ollut merkittävä osa suomalaista populaarikulttuuria.
Näytteitä:
Haitarijazz, Dallapé - Ikkunanpesijä http://www.youtube.com/watch?v=sgvnzBJLR_4
Hot & Sweet, Eugen Malmstén - Broadway Rhythm http://www.youtube.com/watch?v=cA2TpAooA7M
Fuusiojazz, Olli Ahvenlahti - Grandma's Rocking Chair http://www.youtube.com/watch?v=tOhklYyQGfw
Lähteet:
http://pomus.net/nayttelyt/jazz80
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/jazz/
Wikipedia
Tatu Suhonen & Tuomas Welling
Tämä on mielestäni erittäin mielenkiintoisesti kirjoitettu ja hyvin jäsennelty teksti. Hyviä näytteitä jazzin eri tyyleistä ja lähteinäkin on käytetty muita kuin Wikipediaa.
VastaaPoistaSellainen kysymys tuli mieleen, että oliko/onko jazz pelkkää instrumentaalimusiikkia ja jos ei, onko suomi vai englanti kielenä?
Salla Skön 11C
Joo, erittäin hyvin jäsennelty ja kattava teksti. En tiennytkään että ensimmäinen Pori Jazz järjestettiin jo vuonna 1966, luulin tapahtumaa paljon nuoremmaksi. Ainakin ensimmäinen jazz-musiikkki oli varmaan englanninkielistä, jos se rantautui suoraan rapakon takaa?
VastaaPoistaHieno ja selkeä teksti. Jazzista on kerrottu monipuolisesti ja näytteetkin ovat havainnollistavia.
VastaaPoistaMahtavaa työtä pojat nyt olen jazz-musiikin varren viisaampi ihminen.
VastaaPoistaKäsitykseni mukaan ensin soitettiin ulkomaisista kappaleista väännettyjä omia versioita, jonka jälkeen alettiin laulaa sekä englanniksi, että tehtiin myös omia sävelmiä.
VastaaPoistaOli tutun kuulloista tekstiä ;) Lähteissä mainitaankin sama sivusto kuin mitä itse käytin. Tosi napakka ja tietorikas pläjäys jazz- musiikin juurista. Hyvää työtä :))
VastaaPoistaHyvä pojat! Varmasti vaikea aihe, mutta tiedoista oli saatu hyvä kokonaisuus. Tieto oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
VastaaPoista-Jere
Hienoa työtä poijjaat! Asiat kerrottu selkeästi ja hyvin ja lähteetkin on merkitty näkyville. Näytteet olivat mielestäni iso plussa !
VastaaPoistaEri hyvä teksti. Kaikki suomi-jazzista tarvittava tieto löytyy hyvin kirjotettuna ja tosiaan selkeästi jäsenneltynä. Vaikeasta aiheesta näin hyvä teksti paljon plussaa.
VastaaPoistaTodella hyvä teksti. Asiaa löytyy paljon, eikä se lähde karkaamaan missään välissä. Lisäksi teillä oli vaikea aihe, joten saatte hekilökohtaisen plussani. Lähteetkin on muistettu laittaa kivasti näkyville.
VastaaPoistaErittäin hyvä teksti. Paljon tietoa löytyi ja hyvin jäsenneltynä. Kaikki tärkeä tuli jazzista hyvin esille. Laaja, mutta ei pitkäveteinen teksti. Kaikki lähteet hienosti lopussa. Olisi ollut kiva jos jotain kuvia olisi vielä ollut.
VastaaPoistaTodella hyvin selkeä ja kivasti kirjoitettu teksti. Pidin erityisesti siitä, että mukana oli sopivasti musiikkinäytteitä ja että teksti ei ollut "tynkä". Hienoa työtä, nyt jazz musiikki on entistä tutumpaa! :)
VastaaPoista