1800-luvun loppupuolella Suomesta alkoi tulla kansalaisyhteiskunta.Tämä vaikutti erilaisten kansanliikkeiden ja ryhmien muodostumiseen joihin kuuluivat esimerkiksi vapaapalokunta ja nuoriso- ja urheiluseuroja. Ne perustettiin edistämään nuorison kasvatusta ja parantamaan ihmisten harrastusmahdollisuuksia. Vapaapalokunnat järjestivät urheilukilpailuja ja voimistelunäytöksiä, jotka nostattivat suomalaisten, varsinkin nuorien yhteishenkeä.
Sanotaan, että vuoden 1912 olympiakisoissa Tukholmassa Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle. Tämän suomalaismenestyksen jälkeen suomalaiset alkoivat haaveilemaan olympialaisten järjestämistä Suomeen. Olympiamenestyksen jatkuessa 1920-luvulla innostus omiin olympialaisiin kasvoi kun Paavo Nurmi voitti vuosien 1920-28 olympiakisoissa yhdeksän kulta- ja kolme hopeamitalia ja Ville Ritola juoksi viisi kultaa ja kolme hopeaa. Suomalaisen kestävyysjuoksun viimeinen riemujuhla pitkään aikaan koettiin Berliinissä 1936 kun kolme suomalaista kukisti 10000 metrillä muut. Painija Kustaa Pihlajamäki osallistui neljiin olympialaisiin ja sai kaksi kultaa ja yhden hopean. Hiihtäjien joukosta nousi muun muassa Kalle Jalkanen, joka viestissä kuroi umpeen toivottoman pitkältä näyttävän etumatkan ja nosti Suomen voittoon. Tämä menestys oli parempi kuin pienen maan menestys olisi oikeastaan kuulunut olla.
Helsinki oli alkujaan saanut hoidettavakseen kesäolympialaiset 1940, jotka kuitenkin peruttiin talvisodan takia. Lopulta Helsingille myönnettiin sodan jälkeen vuoden 1952 kesäolympialaisten järjestäminen. Kisojen avajaiset olivat 19. heinäkuuta ja Paavo Nurmi sytytti olympiatulen. Kisoihin osallistui 4 925 urheilijaa 69 eri maasta. Eniten mitaleita saavutti Yhdysvallat (76) ja Neuvostoliitto (71). Suomi sijoittui mitallitilastossa jopa kahdeksanneksi 22 mitalilla.
Olympialaiset vaikuttivat suomalaisiin, Helsingin kaupunkiin ja ulkomaalaisten kuvaan suomalaisista. Olympialaisia voidaan pitää jopa symbolisena päätöksenä sodanjälkeisille vuosille Suomessa.
Menestystä moottoriurheilun parissa olisi mitä luultavimmin tullut jo 1960-luvun alussa jos ralliautoilun henkilökohtaisista maailmanmestaruuksista olisi ryhdytty kilpailemaan. Suomella olisi mitä todennäköisimmin menneiltakin vuosikymmeniltä rivi MM-miehiä: Rauno Aaltonen, Esko Keinänen, Simo Lampinen, Timo Mäkinen, Pauli Toivonen. He kuuluivat siihen ajajien kärkiryhmään, jotka hallitsivat ralliteitä neljä vuosikymmentä sitten ja lopullisesti varmistivat Suomen ralliautoilun läpimurron kansainväliselle huipulle. Formula-1:n parissa koettiin myös menestystä kun Keijo "Keke" Rosberg voitti maailmanmestaruuden vuonna 1982. Tätemmiten suomalaisen Formula-1:n kärkipaikan saavutti Mika Häkkinen olemalla kaksinkertainen maailmanmestari.
Suomalaisia menestystarinoita koettiin myös vuonna 1972 Münchenissa kun Lasse Viren voitti 10 000 metrin juoksukisan legendaarisella tavalla: kaatui matkalla, nousi ylös, tavoitti karkulaiset, voitti kultaa ja saavutti uuden ME-ajan 27.38,4.
Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus yhdisti Suomen kansaa. Sama toistui vuonna 2011 kun Suomi kukisti pitkästä aikaa Ruotsin finaalipelissä 6-1. Tästä seurasi suuri kansanjuhla joka keräsi Suomen kansan yhdessä juhlimaan.
Tässä pientä loppufiilistelyä: http://www.youtube.com/watch?v=MkXsjfVnG0k
Lähteet: fi.wikipedia.org, Suomen historian pikkujättiläinen, Suomen historia, Forum IV
Eerika ja Rasmus
Onkohan Suomi pärjännyt ennen vanhaan taitoluistelussa mm-kisoissa ?
VastaaPoistaHenna Aho
Ilmeisesti 1920 vuonna pariluistelussa on voitettu olympiakultaa ja 1924 hopeaa, Ludowika ja Walter Jakobsson. Parhaimpia yksinluistelu sijoja on vuonna 1932 neljässija Marcus Nikkasella olympialaisissa ja Laura Lepistön kuudes sija olympialaisissa :) MM-kisoista en tiiä mutta onhan noi olympialaiset aika kova juttu myös! :D
VastaaPoistaHyvä ja selkeä teksti! Tuo hyvin esille suomalaisen urheiluhistorian kohokohtia ja menestystarinoita.
VastaaPoistaNiina Piilonen
Tekstin sisällössä on monipuolisesti huomioitu eri urheilulajeja. Tekstistä huomaa, että ennen Suomessa yksilöurheilu oli suosiossa, kun taas nykyään enemmän harrastajia löytyy joukkuelajeista. Tekstissä olisi voinut käsitellä vielä TUL:n ja SVUL:n liittojen eroavaisuuksia ja vaikutusta ihmisten elämään.
VastaaPoistaTodella mielenkiintoinen teksti, kuten edellisetkin mainitsi niin hyvin olette kertoneet eri urheilulajeista keskittymättä vain yhteen. Monipuolinen ja selkeä teksti, loppufiilistely-video on ihan maistuvaa settiä :D
VastaaPoistaTekstistä näkee, että olette perehtyneet asiaan kunnolla ja se oli selkeästi kirjoitettu ja mukava lukea. Urheilulajeista oli kerrottu monipuolisesti eikä keskitytty vain liikaa yhteen. Loppuun laitettu video oli kyllä hyvä keksintö!
VastaaPoistaErittäin hyvä teksti! Asiaa on paljon ja olet saanut tuotua aiheen selkeästi esille ja vieläpä monipuolisesti, kaikin puolin mukava lukea.
VastaaPoista