1960-luvulle asti iskelmämusiikin suosio nousi, kunnes rock-musiikki tuli Suomeen. 1960-luku oli myös tangon levytyksessä kulta-aikaa. Rock-kulttuurin ohella iskelmämusiikissa nousi humpat ja tangot. Sävellyksessä nousi uusi nimi, Unto Mononen Toivo Kärjen rinnalle. 60-luvulla alkoi televisioiden suosio nousta ja tanssilavakulttuuri alkoi laskea. Vuonna 1963 aloitti Sävelradio toimintansa. Myös rautalankamusiikki nousi suosioon. Tunnetuimpia rautalankamusiikkiyhtyeitä olivat The Sounds, The Saints ja The Stranger. Rautalankamusiikki oli myös ensimmäinen musiikkityyli, joka oli sunnattu nuorille.
1960-luvulla suomalaiset muusikot ottivat vaikutteita mm. The Beatlesilta ja Rolling Stonesilta. Suomalaisen populaarimusiikin johtotähdiksi nousivat mm. Danny and the Islanders, Eero & Jussi and The Boys. Rockin ohella myös folk-musiikki nousi suosioon. Suomalaisia folk-tähtiä olivat Jukka Kuoppamäki, Irwin Goodman ja Hector.
Vuonna 1960 iskelmäelokuvien suosio on isoimmillaan. Musiikkilehti Suosikki nousee suosituksi. Samana vuonna, 1961, Suomi osallistuu ensimmäisen kerran Euroviisuihin.
60-luvun isoiksi tähdiksi nousivat Kirka, Paula Koivuniemi, Irwin Goodman, Jukka Kuoppamäki, Pirkko Mannola ja Marion Rung. 1960-luvulla myös alettiin iskelmätähdistä muokata nuorison idoleita.
1960-luvulla käytiin tangon ja rautalangan taistelua kuuntelijoista. Vuonna 1963 Suomen tangobuumi oli kovimillaan ja sen seurauksena tangosta syntyi erillinen musiikin laji. Tango nousi suureen suosioon ja päihitti viime vuosikymmenten suosikin, jazziskelmän.
Monille jäi 60-luvusta mieleen myös protestilaulut. Uudet aatteet levisivät Suomeen maailmalta ja se näkyi musiikissa ja syntyikin uusi musiikin laji, popmusiikki. Myös M.A Numminen nousi kansan tietouteen hullunkurisien sanoitustensa johdosta. Myös maailmalla liikkunut hippiliike näkyi joidenkin muusikoiden musiikissa.
Lähteet: http://pomus.net/kehityslinjat/1960-1969
Musiikin tunneilta saatu tieto
Antti Nurminen ja Jukka Ahonen MU02
Tässä blogissa Muuramen lukion opiskelijat pohtivat, miten historialliset tapahtumat ja musiikki ovat muokanneet Suomea ja suomalaisuutta. Blogissa avataan näkökulmia, miten Suomesta on tullut tällainen maa kuin se on tällä hetkellä. Opiskelijat pohtivat, missä suomalaisuuden juuret ovat ja mitä on olla suomalainen. Blogia kirjoitetaan lukion historian 4. kurssin (Suomen historian käännekohtia) ja musiikin 2. kurssin (Moniääninen Suomi) yhteistyönä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oliko näin että teillä oli juuri tämä aihe? Koska Nurmen Joel on tästä jo kirjoittanut bloginsa. -Marjo
VastaaPoistaMinulle olit ainakin ympyröinyt juuri tuon aiheen!
VastaaPoistaKyllä meillä oli tämä aihe. Muistan kun Jukka haki Marjolta aiheen ja se oli 1960-luvun populaarimusiikki.
VastaaPoistasori sori, mun moka. Olin antanut Joelille väärän vuosikymmenen. Piti olla 90-luvun musa. Mutta nou hätä. Mennään tällä. -Marjo
VastaaPoistaMielestäni blogitekstissä voisi kertoa, mitä rautalankamusiikki tarkoittaa.
PoistaJa tarkoitetaanko kohdassa "Rautalankamusiikki oli myös ensimmäinen musiikkityyli, joka oli sunnattu nuorille." sitä, että musiikkia valmistettiin varta vasten nuorille vai että nuoret itse ottivat sen omakseen?
Salla Skön 11C
Muuten hyvä teksti, mutta joihinkin käsitteisiin olisi voitu paneutua paremmin. Kuten tuohon "rautalankamusiikkiin."
VastaaPoistaLinda-Maija Lampila 10B
Tahtoisin esittää, ettei Tangosta syntynyt erillistä musiikin lajia 60-luvun Suomessa, vaan 1850-> Argentiinassa.
VastaaPoistaKiitos rakentavasta palautteesta.
PoistaSanoisin, että tämä oli hyvä ja opettavainen teksti, mutta ehkä hieman luettelomainen eikö vain?
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTosiaan minuakin jäi vähän häiritsemään hieman tuo rautalankamusiikki -käsitteen käyttö ilman sen ymmärtämistä tai tietämistä. Myös Euroviisuista olisi voinut kertoa hieman enemmän, kuten esimerkiksi: miten Suomi sijoittui ensimmäisissä Euroviisuissa tai ketä edustajia suomelta oli alkuaikoina. Muuten hyvä nuoria lähestyvä teksti!
VastaaPoista-Jeremias
Asiaa tekstissä on ihan hyvin, mutta teksti ylipäätään on kirjoitettu hyvin töksähtelevästi ja luettelomaisesti. Pienillä muutoksilla tekstistä olisi saanut mukavamman lukea. Tietoa kyllä oli, kuten sanottu, ihan hyvin.
VastaaPoista