1980-luvulla Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat vielä lämpimät, sillä presidentiksi valittu Koivisto jatkoi ulkopolitiikkaa Paasikiven ja Kekkosen linjan mukaisesti, pitämällä idänsuhteita etusijalla ja siksi YYA-sopimusta jatkettiinkin 20 vuodella vuonna 1983. Gorbatsovin noustessa valtaan 1985, asiat alkoivat muuttua. Neuvostoliitto aloitti uuden avoimuus- ja uudistuspolitiikan ja Neuvostoliiton suhteet länsivaltoihin paranivat. Gorbatsov suhtautui myös Suomeen suopeasti. Koivisto oli varovainen Neuvostoliiton kanssa ja hän halusi välttää ärsyttämästä sitä, mutta hän kuitenkin tilaisuuden tullen yritti ottaa etäisyyttä sihen.
Vuonna 1985 EFTA:n täysjäsenyyden hakeminen oli ensimmäinen ulkopoliittinen ratkaisu, mikä uskallettiin tehdä neuvottelematta siitä ensiksi Neuvostoliiton kanssa. Vuonna 1989 Neuvostoliitto myönsi Suomen puolueettomaksi. Tämä edesauttoi Suomen vapaampaa ilmapiiriä ja suomalaiset alkoivat olla helpottuneempia Neuvostoliiton suhteen ja pelko Neuvostoliittoa kohtaan hieman laantui.
80- ja 90-lukujen vaihteessa Gorbatsovin linja muuttui jyrkemmäksi ja ajateltiin, että Neuvostoliiton uudistukset olivat liian jyrkkiä. 1990-luvulla Neuvostoliitto tukahdutti väkivaltaisesti Baltian maiden irtaantumispyrkimyksiä. Baltian maat pyysivätkin Suomelta poliittista tukea, mutta koska Koivisto piti edelleen tärkeänä säilyttää hyvät ulkopoliittiset suhteet Neuvostoliittoon, tukea ei annettu. Neuvostoliittoa myötäilevä politiikka oli myös hyvin esillä vuonna 1991, kun vanhoilliskommunistit yrittivät vallankaappausta Neuvostoliitossa. Gorbatsov sai puolelleen muut Pohjoismaat, mutta Suomi ei halunnut ottaa kantaa asiaan ja pitäytyi puolueettomana. Vallankaappauksen seurauksena Neuvostoliitto hajosi.
Gorbatsovin valta oli murentunut ja Suomi ehdotti YYA-sopimuksen vaihtamista tavalliseen ystävyyssopimukseen ilman avunantovelvotteita. Tammikuussa 1992 sopimus allekirjoitettiin, sillä Neuvostoliitto oli jo hajonnut paria viikkoa aikaisemmin. Myöhemmin vuonna 1992 Venäjän uusi johtaja Boris Jeltsin kävi Suomessa ja pahoitteli Neuvostoliiton puuttumista Suomen asioihin ja samalla hän lupasi lopettaa Suomen ja Neuvostoliiton väliselle suhteelle tyypillisen hurskastelun ja teeskentelyn. Neuvostoliitto oli hajonnut ja Suomi pääsi vihdoin eroon kauan kestäneen suurvallan painostuksen alta.
Suomella oli nyt tilaisuus irtaantua Venäjän piiristä ja Suomi käytti tilaisuuden hyväkseen. Samana vuonna kun Neuvostoliitto hajosi, Suomi haki EU:uun jäsennyyttä. Eu:hun hakemisen syyt olivat niin ulkopoliittisia kuin taloudellisia, vaikka asiaa ei korostettukkaan kauheasti. Suomen tavoitteena oli vaihtaa Neuvostoliiton piiri Länsi-Euroopan piiriin ja kiinnittyä tiukasti Länsi-Eurooppaan. Kun Suomi vihdoin pääsi EU:hun vuonna 1995, Suomessa kauan tärkeänä pidetty puolueettomuuspolitiikan käyttö päättyi ja Suomi sitoutui Euroopan unionin yhteiseen ulkopolitiikkaaan.
Lähteet:
Wikipedia
Forum 4 oppikirja
Tekijät: Tino Vaskelainen ja Miika Brigatti
Kaiken kaikkiaan kattava teksti. Teksti kertoo aiheestaan kaiken olennaisen hyvin johdonmukaisesti, ja siitä saa hyvän kuvan Neuvostoliiton kaatumisen vaikutuksista Suomen ulkopolitiikkaan. En oikein keksisi tekstiin mitään oleellista lisättävää, tosin omaa pohdintaa voisi ehkä olla vielä rahtusen verran enemmän, vaikka sitä jo nykyiselläänkin toki löytyy. Hieno teksti joka tapauksessa.
VastaaPoistaKattava ja hyvä teksti, mutta pisteet erityisesti kekseliäästä lähteiden käytöstä (olisihan niitä saanut olla muutama lisääkin)
VastaaPoistaOletteko sitä mieltä, että Neuvostoliiton kaatuminen oli hyvä juttu?
VastaaPoistaHyivin tenty mutta tosiaan ehkä vähän vähäiset lähteet
VastaaPoistaHyvää tekstiä pojilta. Onko lähteiden määrällä mitään väliä jos asia menee perille? Toisaalta useammilla lähteillä olisi saatettu saada hieman vastakkain asettelua joihinkin asioihin.
VastaaPoistaKattava ja ytimekäs näilläkin lähteillä. Kertoo hyvin pääasiat.
VastaaPoistaTeksti on hyvä ja kattava vaikka läjhteitä onkin vain kaksi. Mielestäni Suomen suhtautuminen Baltian maihin oli mielenkiintoinen esimerkki ja viimeinen lause oli hyvä tiivistus asiasta.
VastaaPoista