Muinaissuomalainen
musiikki ulottuu aina parintuhannen vuoden taakse, ja siihen kuuluvat
runolaulut ovatkin maamme vanhinta lauluperinnettä. Niiden ympärille
muodostui kokonainen kulttuuri, sillä runolaulut olivat tärkein
suomenkielisen väestön musiikin ja runouden muoto aina 1500-luvulle
asti. Uskonpuhdistus kuitenkin kielsi runomittaiset, mytologiset laulut
pakanallisina, jonka johdosta niiden esittäminen väheni. Kirkon
painostuksesta huolimatta runolaulut eivät kuitenkaan painuneet kokonaan
unohduksiin.
Vaikka runolaulut voidaan helposti mieltää vain
suomalaiseksi kansanperinteeksi, on samanlaista perinnettä tavattu myös
muiden kansojen, esimerkiksi karjalaisten ja vatjalaisten,
keskuudessa.Viron ja Länsi-Suomen on esitetty olleen kalevalamittaisten
laulujen ydinaluetta, vaikkakin esimerkiksi Kalevalaa (1835) varten
runoja on kerätty pääasiassa itäisestä Suomesta ja Vienasta. Runolaulut
olivatkin koko Suomen musiikkia, ja on myös esitetty, että
lauluperinteen painopiste olisi siirtynyt idemmäs kristinuskon
vaikutusalueen laajentuessa.
Runolaulujen rakenne on
yksinkertainen: Niille tunnuksenomaista on kahdeksantavuisuus,
alkusoinnut, toisto ja ns. kalevalamitta. Esimerkkinä seuraava lainaus:
Miele- / ni mi- / nun te- / kevi
Aivo- / ni a- / jatte- / levi
Kalevalamittaisissa runoissa myös lasketaan viiteen ja säkeessä painopiste on aina viimeisellä tavulla.
Runolaulut loivat pohjan suomalaisen musiikkikulttuurin synnylle, joten
niiden arvoa suomalaisen kulttuurin muokkaajina ei tule väheksyä.
Toisaalta uskonpuhdistukseen liittyvä riimillisen kansanlaulun
yleistyminen ei ollut suoraa jatkoa runolaulannalle, ja näin voitaisiin
kyseenalaistaa tämän ensimmäisen lenkin tarpeellisuus, sillä nykyinen
viihdemusiikki perustuu enemmänkin riimillisen kansanlaulun eikä
runolaulannan perinteeseen. Kuitenkin runolaulantaa arvostetaan yhä
edelleen Suomessa, ja sen perinnettä on pyritty elävöittämään aina
1900-luvun puolivälistä asti.
Kalevalamittaista runolaulantaa:
http://www.youtube.com/watch?v=A8UfdehDqm4
Lähteet:
http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Runolaulu-osa_muinaisen_Suomen_arkea_ja_juhaa.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_kansanmusiikki
Tekijät:
Joona Lampela, Tuomas Manninen ja Saana Mehtälä
Tässä blogissa Muuramen lukion opiskelijat pohtivat, miten historialliset tapahtumat ja musiikki ovat muokanneet Suomea ja suomalaisuutta. Blogissa avataan näkökulmia, miten Suomesta on tullut tällainen maa kuin se on tällä hetkellä. Opiskelijat pohtivat, missä suomalaisuuden juuret ovat ja mitä on olla suomalainen. Blogia kirjoitetaan lukion historian 4. kurssin (Suomen historian käännekohtia) ja musiikin 2. kurssin (Moniääninen Suomi) yhteistyönä.
perjantai 4. toukokuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tähän voisi vielä lisätä tunnisteet tuosta listasta?
VastaaPoistaSitten kysymyksiä: millä tavoin runolaulujen arvostus näkyy Suomessa? Onko tämänpäivän musiikissa havaittavissa mitään piirteitä runolauluista? Marjo-ope
Kalevalaa arvostetaan yhä ja se on tärkeä teos vielä nyktyaikanakin. Olen kuullut muutamia nykykansanmusiikkiyhtyeitä joilla on biisejä tehty kalevalan runomittaan, joten ei se perinne ole vielä ihan kuollut.
VastaaPoistaKomppaan Allia..! Tekstissä on kuitenkin mun mielestä selitetty kivan selkeesti muun muassa Kalevalan runolaulujen rakenne ja esimerkkikin auttaa huomattavasti tajuamaan idean.
VastaaPoistaHyvin kerrottu runolaulujen historiaa ja niiden koostumuksesta, mutta oilisi ollut kiva tietää onko tietoa erosivatko ensimmäiset runolaulut mitenkään rakenteeltaan tuosta kalevala mallista. -Esa Niemi
VastaaPoistaEsa puolesta laitoin kommentin, kun jostakin syystä sivusto ei anna Esan laittaa kommentteja...
VastaaPoista