perjantai 4. toukokuuta 2012

Runolaulut suomalaisen musiikin lähtökohtana

Muinaissuomalainen musiikki ulottuu aina parintuhannen vuoden taakse, ja siihen kuuluvat runolaulut ovatkin maamme vanhinta lauluperinnettä. Niiden ympärille muodostui kokonainen kulttuuri, sillä runolaulut olivat tärkein suomenkielisen väestön musiikin ja runouden muoto aina 1500-luvulle asti. Uskonpuhdistus kuitenkin kielsi runomittaiset, mytologiset laulut pakanallisina, jonka johdosta niiden esittäminen väheni. Kirkon painostuksesta huolimatta runolaulut eivät kuitenkaan painuneet kokonaan unohduksiin.

   Vaikka runolaulut voidaan helposti mieltää vain suomalaiseksi kansanperinteeksi, on samanlaista perinnettä tavattu myös muiden kansojen, esimerkiksi karjalaisten ja vatjalaisten, keskuudessa.Viron ja Länsi-Suomen on esitetty olleen kalevalamittaisten laulujen ydinaluetta, vaikkakin esimerkiksi Kalevalaa (1835) varten runoja on kerätty pääasiassa itäisestä Suomesta ja Vienasta. Runolaulut olivatkin koko Suomen musiikkia, ja on myös esitetty, että lauluperinteen painopiste olisi siirtynyt idemmäs kristinuskon vaikutusalueen laajentuessa.

   Runolaulujen rakenne on yksinkertainen: Niille tunnuksenomaista on kahdeksantavuisuus, alkusoinnut, toisto ja ns. kalevalamitta. Esimerkkinä seuraava lainaus:

Miele- / ni mi- / nun te- / kevi

Aivo- / ni a- / jatte- / levi

Kalevalamittaisissa runoissa myös lasketaan viiteen ja säkeessä painopiste on aina viimeisellä tavulla.

   Runolaulut loivat pohjan suomalaisen musiikkikulttuurin synnylle, joten niiden arvoa suomalaisen kulttuurin muokkaajina ei tule väheksyä. Toisaalta uskonpuhdistukseen liittyvä riimillisen kansanlaulun yleistyminen ei ollut suoraa jatkoa runolaulannalle, ja näin voitaisiin kyseenalaistaa tämän ensimmäisen lenkin tarpeellisuus, sillä nykyinen viihdemusiikki perustuu enemmänkin riimillisen kansanlaulun eikä runolaulannan perinteeseen. Kuitenkin runolaulantaa arvostetaan yhä edelleen Suomessa, ja sen perinnettä on pyritty elävöittämään aina 1900-luvun puolivälistä asti.




Kalevalamittaista runolaulantaa:

http://www.youtube.com/watch?v=A8UfdehDqm4



Lähteet:

http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Runolaulu-osa_muinaisen_Suomen_arkea_ja_juhaa.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_kansanmusiikki


Tekijät:

Joona Lampela, Tuomas Manninen ja Saana Mehtälä

5 kommenttia:

  1. Tähän voisi vielä lisätä tunnisteet tuosta listasta?

    Sitten kysymyksiä: millä tavoin runolaulujen arvostus näkyy Suomessa? Onko tämänpäivän musiikissa havaittavissa mitään piirteitä runolauluista? Marjo-ope

    VastaaPoista
  2. Kalevalaa arvostetaan yhä ja se on tärkeä teos vielä nyktyaikanakin. Olen kuullut muutamia nykykansanmusiikkiyhtyeitä joilla on biisejä tehty kalevalan runomittaan, joten ei se perinne ole vielä ihan kuollut.

    VastaaPoista
  3. Komppaan Allia..! Tekstissä on kuitenkin mun mielestä selitetty kivan selkeesti muun muassa Kalevalan runolaulujen rakenne ja esimerkkikin auttaa huomattavasti tajuamaan idean.

    VastaaPoista
  4. Hyvin kerrottu runolaulujen historiaa ja niiden koostumuksesta, mutta oilisi ollut kiva tietää onko tietoa erosivatko ensimmäiset runolaulut mitenkään rakenteeltaan tuosta kalevala mallista. -Esa Niemi

    VastaaPoista
  5. Esa puolesta laitoin kommentin, kun jostakin syystä sivusto ei anna Esan laittaa kommentteja...

    VastaaPoista