Runoa ja riimiä - kansanmusiikki nykypäivänä

Nykykansanmusiikki eroaa perinteisestä monin tavoin. 1900-luvun puolivälin tienoilla tapahtuneen suosionnousun myötä kansanmusiikki myös kehittyi - musiikista tuli monikulttuurisempaa, muusikoiden persoonalliset näkemykset ja uusi teknologia muuttivat kansanmusiikkia.

Soittimia on alettu rakentaa uudestaan ja samalla niitä on tuotu lähemmäs nykypäivää. Kansanmusiikissa perinteisesti käytetyt soittimet, kuten jouhikko ja kantele, ovat saaneet seurakseen pianon, sellon ja haitarin. Esimerkiksi kanteleita käytetään nykyisin monipuolisesti sekä yhtye- että soolosoittimena. Niille on kehitetty uusia soittotapoja ja sähkökanteleella saadaan tehtyä samanlaisia efektejä kuin sähkökitaralla. Nykykansanmusiikin merkittäviä taustatoimijoita ovatkin soitinrakentajat, jotka kehittelevät vanhoille kansansoittimille nykypäivän ehdoilla toimivia ammattitason instrumentteja.

Nykykansanmusiikki on saanut vaikutteita mm. klassisesta musiikista, iskelmämusiikista, jazzista ja jopa rock- ja pop-musiikista. Se pitääkin sisällään niin paljon erilaista musiikkia, että sitä on vaikea lokeroida. Yleisesti kuitenkin ajatellaan, että kansanmusiikin tarkoitus on kuvailla ja taltioida suomalaista kulttuuria ja viedä perintöä eteenpäin.

Kansanmusiikin suosion nousun myötä myös erilaiset kansanmusiikkitapahtumat yleistyivät. Esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit järjestetään vuosittain. Siellä nykykansanmusiikki ja kansantanssi pääsevät esille ja ihmisten tietoisuuteen. Kaustisen tapahtumat toimivat kimmokkeena myös muulle kansanmusiikkitoiminnalle Suomessa. Erilaiset yhdistykset, seminaarit ja kurssit yleistyivät 1970-luvulla. Kaustiselle perustettu Kansanmusiikki-instituutti julkaisi paljon kansanmusiikkilehtiä ja teki laajaa tutkimustyötä. Tämän myötä myös koulutus ja kansanmusiikin akateemisuus nousivat merkittävämpään osaan.

Keskeinen ero nykyisellä ja perinteisellä kansanmusiikilla on se, että soittamaan oppiminen ei ole enää kuulon ja muistin varassa, koska nykykansanmusiikkia on kirjoitettu nuoteiksi. Nykypäivänä on syntynyt uusia yhtyeitä, uutta sävellettyä kansanmusiikkia ja uusia tapoja sovittaa ja soittaa kansanmusiikkia.

Tunnetuimpia suomalaisia nykykansanmusiikkiyhtyeitä ovat mm. Värttinä, JJP, Kimmo Pohjonen ja Maria Kalaniemi. Nykypelimannit tekevät yhteistyötä niin sinfoniaorkesterien, rockmuusikkojen kuin nykytanssijoiden kanssa. Nykykansanmusiikki onkin siirtynyt seurojentaloilta suurempiin konserttisaleihin. Kimmo Pohjonen on tällä hetkellä tunnetuimpia suomalaisia kansanmuusikkoja. Myös Maria Kalaniemi on maailmanlaajuisesti tunnettu harmonikansoittaja. Suomalainen nykykansanmusiikki onkin suositumpaa ulkomailla kuin Suomen rajojen sisäpuolella.

Kansanmusiikki on ollut aina osa suomalaista perinnettä, vaikka sillä onkin ollut selkeitä nousu- ja laskukausia. Kansanmusiikin tuominen nykypäivään on ollut iso osa perinteiden säilyttämisessä. Nykykansanmusiikki yhdistelee suomalaista perikulttuuria modernin maailman kanssa ja rakentaa suomalaisten identiteettiä.

Musiikkia:

Värttinä - Kiiriminna
Maria Kalaniemi - Ellin polkka


Lähteet:
1, 2, 3
+ tunnilta saadut materiaalit


KIRJOITTAJAT: Alli Siironen, Aleksi Heinonen & Rasmus Lempinen (MU02)