Iskelmämusiikki rantautui Suomeen 1920-luvulla, kun Amerikasta ja Saksasta saatiin vierailevia muusikoita ja uusia nuotteja maahan. Seuraavalla vuosikymmenellä pääosaan pääsivät orkesterit ja iskelmä alkoi levitä levyjen lisäksi myös radion kautta.
Iskelmämusiikkia pidetään suurimmalta osin hyvin alakuloisena, niinkuin myös meitä suomalaisia. Muun muassa juuri tämän seikan vuoksi iskelmä on vahvasti suomalaisten juttu.
Ensimmäinen iskelmäsävellyskilpailu järjestettiin vuonna 1949 Yleisradion toimesta.
Iskelmän synnyn alkuvuodet olivat mieslaulajien loistokautta, mutta 1950-luvulle tultaessa myös naiset löivät itsensä läpi. Levytys ja myynti olivat huipussaan tällä vuosikymmenellä.
1960-luvulla yleisön kiinnostus iskelmää kohtaan kohosi ja sitä edesauttoi myös Sävelradio, joka aloitti toimintansa 1963. Myös tunnettu Syksyn Sävel -kilpailu starttasi samoihin aikoihin ja näinä vuosina myös Euroviisuihin osallistuttiin ensimmäisen kerran suomalaisella edustuksella. 60-luvulla esiin nousi useita tänäkin päivänä tunnettuja artisteja kuten Katri Helena, Danny, Tapani Kansa, Kirka ja Paula Koivuniemi.
Seuraavien vuosikymmenien aikana suomenkielistä iskelmämusiikkia alettiin arvostaa toden teolla, uusia tekniikoita luotiin ja kappaleista tehtiin enemmän massaa miellyttäviä. Artistien osalta vanhat suosikit pysyivät kuitenkin pinnalla.
1990-luku oli jälleen suosiollista aikaa iskelmälle, ja sitä voisi kutsua jopa iskelmämusiikin kulta-ajaksi. Nousukausi on kuitenkin jatkunut myös 2000-luvulla, ja saamme yhä nauttia suomalaisten iskelmäartistien tuotoksista. Iskelmämusiikki on edelleenkin yksi suosituimmista musiikkityyleistä Suomessa.
Tunnetuimmaksi nousseita iskelmäartisteja ovat vanhoilta ajoilta Katri Helena, Paula Koivuniemi sekä Kari Tapio, kun taas nuorempaa iskelmäsukupolvea edustavat Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Anna Eriksson ja Simo Silmu.
Kuuntele: Pave Maijanen - Lähtisitkö ja Katri Helena - Anna mulle tähtitaivas
Lähteet:
1. http://www.tangomarkkinat.fi/iskelma_tulee_suomeen.html
2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_iskelm%C3%A4t
3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Iskelm%C3%A4musiikki
4. tunnilla saadut monisteet
Iina, Elina ja Camilla MU02
Tekstiä on tosi helppo lukea ja tietoa on sopivasti! Biisitki on mahtavat! Hyvää työtä tytöt!
VastaaPoistakuvastaako suomalainen iskelmämusiikki suomalaisuutta muuten kun alakuloisilla melodioilla ja teksteillä? -Marjo
VastaaPoistaSuurena iskelmämusiikin ystävänä ilahduin tekstistä suuresti. Hyvin kerrottu perusasiat ja esimerkit toimivat.
VastaaPoistaMarjo, löytyy iskelmämusiikista myös iloisempiakin biisejä, eli kyllä me suomalaiset ainakin joskus iloisia ollaan! Ehkäpä iskelmän tyyli, ei liian raskasta muttei niin hempeäkään, miellyttää suomalaista korvaa. Iskelmämusiikkia pidetään nykypäivänä helposti hieman yllätyksettömänä, joten se voisi kuvastaa suomalaisten tyytymistä tuttuun ja turvalliseen.
VastaaPoistaOli kyllä hyvin kiinnostava teksti lukea! Hienosti oli oikein kronologisessa järjestyksessä, joka helpotti lukemista.
VastaaPoistaNäytteitä oli sopivasti ja ne kuvasivat hyvin suomalaista iskelmää. Tätä musiikkityyliä Suomessa on pidetty alakuloisena ja niinhän se onkin, mutta löytyy niitä iloisiakin iskelmäkappaleita.
VastaaPoistaHyvä teksti, huolella tehty! (loistavat) Biisinäytteet myös plussaa!
VastaaPoistaHyvin tiivistetty teksti ja paljon tietoa! Alla olevat biisit myös mahtavia, tosin olisi ollut kiva jos toinen näytteistä olisi vertailun vuoksi edustanut vähän nuorempaa sukupolvea.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTosi jees teksti eikä mitään valittamista
VastaaPoistaHyvä ja selkeä teksti, jota on helppo lukea! Itselleni tuli aivan yllätyksenä, että iskelmämusiikki tuli Suomeen jo noin aikaisin. Kiva kun lopussa oli musiikkinäytteitä! :)
VastaaPoistaHyvä koonti asiasta. Ei jää mikään epäselväksi ja on helppolukuistakin!
VastaaPoistaHyvät biisinäytteet!!!
VastaaPoistaLoistavaa luettavaa!!
Hyvä teksti ja paljon asiaa. Iskelmän vaiheet kävivät hyvin ilmi tekstistä ja kokonaiskuva tekstistä erinomainen. Pave Maijasen kappale loistava!
VastaaPoistaEsan puolesta laitan kommentin, kun tämä sivusto jostakin syystä ei anna Esan itsensä tehdä kommenttia.
VastaaPoistaHyvä teksti jossa paljon asiaa ja mielenkiintoista tietää, että iskelmämusiikki on ollut noinkin suosittua. -Esa Niemi
kaikki pääpointit tulivat selväksi ja näytteet olivat hyviä, on mielenkiintoista että iskelmä on vieläkin niin suosittua ja sitä kuulee kaikkialla.
VastaaPoistaHyvä tieto tankkaus suomalaisesta iskelmämusiikista. Artisti maininnat piristivät. Teksti etenee myös hyvin loogisesti.
VastaaPoistaHyvä ja selkeä teskti. Tekstiä oli mukava lukea, ja oli myös sopivan helppolukuista
VastaaPoista