Suomalainen
punk-musiikki
Punk on 1970-luvulla syntynyt nuoriso- tai vastakulttuuri. Punk:iin kuuluu rockmusiikki, jolle on luonteenomaista nopea tempo, yksinkertaiset kappalerakenteet, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys. Punkissa tärkeämpää on asenne kuin kyky soittaa musiikkia hienosti tai edes oikein. Punkrock on sanoituksiltaan yleensä kantaaottavaa. Punk-liikkeen syntyyn vaikutti englannin nuorisoa vaivannut korkea työttömyys, mihin punk-sanoitukset pyrkivät ottamaan kantaa. Myöhemmin sanoitukset alkoivat käsitellä myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia.
Punk Suomessa
Suomessa punk-liike herätti nopeasti kiinnostusta. Ensimmäisiä pinnalle nousseita artisteja oli Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja Hassisen Kone. Punk nähtiin underground-musiikkina ja Suomeen kehittyi ja juurtui myös HC:ksi kutsuttu punkin rajumpi ja nopeatempoisempi laji.
Kaupallinen punk-kulttuuri ei kestänyt Suomessa kauaa ja hiipuikin 1980-luvun puoliväliin mennessä. Varsinainen punk kehittyi tästä huolimatta. 1990-luvulla parhaiten kaupallisesti menestyi huumoripunkia soittanut yhtye Klamydia.
Folkmusiikki on eurooppalaisista ja pohjois-amerikkalaisista kansanmusiikkiperinteistä 1900-luvulla syntynyt populaarimusiikin suuntaus. Folk-kappaleiden sanoituksiin on monesti otettu mallia taiderunoudesta eikä pelkistä kansamusiikin sanoituksista. Folkmusiikki on helpointa tunnistaa sen melodisuudesta sekä sen kantaaottavista sanoista.
Protestilaulujen aiheena ovat yleensä yhteiskunnalliset ongelmat, ja niitä kritisoidaan lauluissa. Omia protestilauluja on monilla poliittisilla ja yhteiskuntaan vaikuttavilla liikkeillä, mm. työväenliikkeellä, rauhanliikkeellä ja ympäristöliikeellä.
Nimi protestilaulu tulee latinankielen sanasta protestum, jolla tarkoitetaan vastalausetta. Suomessa protestilaulut yleistyivät erityisesti 1960-luvun puolivälissä. Laulujen esikuvana oli yhdysvaltalainen folkmusiikki. Tunnetuimpia suomalaisia protestilaulajia ovat Irwin Goodman, "Folk-Fredi" ja Hector.
Humoristisessa mielessä yhteiskunnan epäkohdat tulivat esille Juha Vainion, Reino Helismaan ja Veikko Laven tekemissä lauluissa. Näihin yhteiskunnan epäkohtiin ottaa kantaa nykyisin myös rap-musiikki, joten rap-kappaleita pidetään eräänlaisina protestilauluina.
Protestilauluja edelsivät kisällilaulut. Niitä tehtiin työväenliikkeen piirissä ja ne ottivat humoristisesti kantaa politiikan ilmiöihin.
Punk on 1970-luvulla syntynyt nuoriso- tai vastakulttuuri. Punk:iin kuuluu rockmusiikki, jolle on luonteenomaista nopea tempo, yksinkertaiset kappalerakenteet, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys. Punkissa tärkeämpää on asenne kuin kyky soittaa musiikkia hienosti tai edes oikein. Punkrock on sanoituksiltaan yleensä kantaaottavaa. Punk-liikkeen syntyyn vaikutti englannin nuorisoa vaivannut korkea työttömyys, mihin punk-sanoitukset pyrkivät ottamaan kantaa. Myöhemmin sanoitukset alkoivat käsitellä myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia.
Punk Suomessa
Suomessa punk-liike herätti nopeasti kiinnostusta. Ensimmäisiä pinnalle nousseita artisteja oli Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja Hassisen Kone. Punk nähtiin underground-musiikkina ja Suomeen kehittyi ja juurtui myös HC:ksi kutsuttu punkin rajumpi ja nopeatempoisempi laji.
Kaupallinen punk-kulttuuri ei kestänyt Suomessa kauaa ja hiipuikin 1980-luvun puoliväliin mennessä. Varsinainen punk kehittyi tästä huolimatta. 1990-luvulla parhaiten kaupallisesti menestyi huumoripunkia soittanut yhtye Klamydia.
Folkmusiikki on eurooppalaisista ja pohjois-amerikkalaisista kansanmusiikkiperinteistä 1900-luvulla syntynyt populaarimusiikin suuntaus. Folk-kappaleiden sanoituksiin on monesti otettu mallia taiderunoudesta eikä pelkistä kansamusiikin sanoituksista. Folkmusiikki on helpointa tunnistaa sen melodisuudesta sekä sen kantaaottavista sanoista.
Suomeen
folkmusiikki rantautui 1960-luvun lopulla. Ehkä tunnetuin kotimainen
folk-levytys tuolta ajalta on Buffy Sainte-Marien säveltämän Universal
Soldier-laulun Hectorin suomenkielinen versio Palkkasoturi. Myös Irwin Good
esitti protestilauluja folk-artistina.
Suosituimpia suomalaisia folk-artisteja ovat mm. Cumulus ja Hootenanny Trio. Tunnetuimpia folk-artisteja maailmalla on mm. Bob Dylan ja Woody Guthrie.
http://www.youtube.com/watch?v=-E55CMp8yLY
Suosituimpia suomalaisia folk-artisteja ovat mm. Cumulus ja Hootenanny Trio. Tunnetuimpia folk-artisteja maailmalla on mm. Bob Dylan ja Woody Guthrie.
http://www.youtube.com/watch?v=-E55CMp8yLY
Protestilaulut
Protestilaulujen aiheena ovat yleensä yhteiskunnalliset ongelmat, ja niitä kritisoidaan lauluissa. Omia protestilauluja on monilla poliittisilla ja yhteiskuntaan vaikuttavilla liikkeillä, mm. työväenliikkeellä, rauhanliikkeellä ja ympäristöliikeellä.
Nimi protestilaulu tulee latinankielen sanasta protestum, jolla tarkoitetaan vastalausetta. Suomessa protestilaulut yleistyivät erityisesti 1960-luvun puolivälissä. Laulujen esikuvana oli yhdysvaltalainen folkmusiikki. Tunnetuimpia suomalaisia protestilaulajia ovat Irwin Goodman, "Folk-Fredi" ja Hector.
Humoristisessa mielessä yhteiskunnan epäkohdat tulivat esille Juha Vainion, Reino Helismaan ja Veikko Laven tekemissä lauluissa. Näihin yhteiskunnan epäkohtiin ottaa kantaa nykyisin myös rap-musiikki, joten rap-kappaleita pidetään eräänlaisina protestilauluina.
Protestilauluja edelsivät kisällilaulut. Niitä tehtiin työväenliikkeen piirissä ja ne ottivat humoristisesti kantaa politiikan ilmiöihin.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/ , http://opinnot.internetix.fi/
Tehnyt: Aulia Ranta-Aho, Miina Myllyaho ja Linda-Maija Lampila, MU02
Tehnyt: Aulia Ranta-Aho, Miina Myllyaho ja Linda-Maija Lampila, MU02
Tarvitaan uusi punkaalto.
VastaaPoistaTarvitaan lisää aitoa musiikkia.
Nyt on hieman liian sanatarkasti otettu tekstiä lähteistä. Mikäli kirjoitetaan suoraan ja sanatarkasti jotakin jostakin lähteestä, lähdemerkinnän lisäksi lause/lauseet tulee laittaa heittomerkkeihin, jotta tiedetään että kyseessä on suora lainaus. Muutoin teksti tulkitaan kirjoittajan omaksi tulkinnaksi ja tekstiksi lähteen pohjalta. Mikäli se on kuitenkin suora lainaus lähteestä eikä heittomerkkejä ole, teksti on plagiaatti. Plagioinnista seuraa rangaistus. -Marjo
VastaaPoistaArttu: Onko punk ainoata aitoa musiikkia?
VastaaPoistaMiten punk, folk ja protestilaulut ovat kuvanneet aikansa yhteiskuntaa ja suomalaisuutta? Onko niillä todellisuudessa päästy oikeasti vaikuttamaan? -Marjo
Tekstiä voisi kenties hieman viilata luontevampaan suuntaan ettei se jää liian tönköksi. Sopivasti kumminkin tietoa aiheista, opin varmasti tästä jotain.
VastaaPoistaTekstissä on paljon tietoa, mutta kieltämättä kuullostaa hieman tönköltä. Biisinäyte oli hyvä!
VastaaPoistaJotenkin tuo taustaväri vaikeutti lukemista aika paljon, mutta paljon tietoa tosiaan. Se jäi mietityttämään, että onko folkmusiikki Suomessa kuinka suosittua nykypäivänä, kun noita esimerkkiyhtyeitä voisi luonnehtia jo vanhoiksi.
VastaaPoistaTeksti pienellä ja valkoisella, se jotenkin häiritsee. Tekstiä on riittävästi ja asiat on jaoteltu hyvin omiin kappaleisiin. Kaikista on hyvät näytteet. Hyvä tytöt!
VastaaPoistaNoniin nyt yritin korjata vähän tuota tekstiä, toivottavasti on nyt parempi!
VastaaPoistaTekstiä hyvä määrä ja sitä on melko sujuva lukea. Jaottelu eri aiheiden välillä oiva asia. Punk-ja folkmusiikin nykytilan olisi voinut mainita.
VastaaPoista