Populaarikulttuuri - vapaa-aika Suomi, Finland

Suomen populaarikulttuuri

Osa 2

Opus 14

Vapaa-aika

Populaarikulttuuri on sana jolla kuvataan etenkin viihdeteollisuuden tuottamaa kulttuuria. Populaarikulttuuri koostuu ns. tavallisten ihmisten elämään kuuluvista kulttuurisista elementeistä,  kuten mm. musiikista, televisiosta, sarjakuvista, muusta viihdekirjallisuudesta sekä muista suuremman yleisön ajanvieteilmiöistä. 

1800-luvun kuluessa kiihtynyt teollistuminen sekä muuttoliike kaupunkeihin tarkoittivat luonnollisesti merkittävää muutosta kansankulttuurin kehityksessä. Tätä murrosta voidaan ehkä pitää möys modernin pop-kulttuurin syntynä.

Säännöllisiä työpäiviä tekevät työläiset tarvitsivat elämänsä täytteeksi uutta ajanvietettä, jota liikenne- ja tiedotusvälineiden kehitys tarjosi. Myöskin painotekniikan kehitys mahdollisti halvemman tuotannon ja niin ollen viihdekirjallisuuden leviämisen. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun uudet keksinnöt kuten äänilevy, elokuva ja radio toivat uusia mahdollisuuksia ihmisten vapaa-ajanviettoon. Vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa teatterikin oli suuressa suosiossa.

Toinen termi kuvaamaan 1900-luvun ihmisten vapaa-ajan viettoa on massakulttuuri, joka muodostui poplaarikulttuurin pohjalle vuosisadan alkukymmenillä. Kun maalta muuttaneiden työläisten palkantaso nousi ja työpäivä lyheni, oli heillä enemmän varakkuutta ja aikaa sijoittaa lomailuun. Tavallisen kansan viihdyttämisestä alkoi kehkeytyä suurin talousala ikinä. Radion ja musiikin sekä television ja elokuvien suosio kasvoi entisestään; lisäksi alettiin rakentamaan huvipuistoja ja panostamaan mm. rantalomailuun. Myöhempinä 1900-luvun vuosikymmenillä erityisesti matkailusta ja turismista muodostui tunnusomaisia piirteitä massakulttuurille.

Kaikkiaan voidaan päätellä, että nykyiset vapaa-ajanviettotavat ovat kehkeytyneet jo 1800-luvulta. Mikään ei ole muuttunut. Paitsi FB.

Lassi ”Saipa” Poutiainen, Elu Pihe, Johge Sepine