Syntynyt yhdysvalloissa 1800-luvulla mustien keskuudessa.
Jazzille tyypillistä on takapotkuinen keinuvarytmi ja improvisaatio. Jazzissa käytetään myös paljon puhallinsoittimia.
Jazzissa käytettäviä soittimia löytyy pitkä lista esim: saksofoni, trumpeti, pasuuna, piano, rummut, kitara ja basso.
Jazz tuli suomeen n.1920 mutta siihen aikaan suomalaisilla ei ollut mahdollisuutta kuunnella alkuperäisiä levytyksiä joten suomalainen jazz ei ollut varsinaista jazzia.
Vaikka Suomessa soitettava jazz ei ollut samanlaista kuin muualla mailmalla, siitä käytettiin silti nimitystä JAZZ, vaikeinta jazzissa muusikoille oli jazzille tyypillinen rytmikäsitys, joka poikkesi muusta suomalaisesta musiikista.
Suomalais-amerikkalaiset jazz-muusikot opettivat jazzin soittoa muille suomalaisille muusikoille.
1920 puolivälissä suomeen kehittyi uudenlainen jazz tyyli, haitarijazz, joka tuli tunnetuksi Dallapé-yhtyeen kautta. (http://pomus.net/tiedostot/jazz80/dallapep.jpg)
Taitavimpia suomalaisia jazz-yhtyeitä olivat Ramblers ja Rytmipojat, jossa soitti Eugen Malmsten.
Jazz soitto hiipui sodan aikana, koska moni muusikko palveli rintamalla.
Sodan jälkeen oli kova kysyntä svengaavalle tanssimusiikille eli jazzille, kokoonpanot pieneninvät orkestereista bändeiksi.
Suurin osa muusikoista soitti jazzia työn ohella, joten ammattilaiset olivat todella harvinaisia, jazzia soitettiin yksinkertaistettuna, koska monimutkaiset rytmit olisivat liian vaiketa tanssia.
1950-luvulla suomeen syntyi COOL jazz, joka oli hitaampaa ja rennompaa kuin nopeatempoinen bepop, joka ei koskaan yleistynyt Suomessa. Samalla vuosikymmenellä myös jazziskelmä oli erittäin suosittua suomalaisten keskuudessa siinä sekoitettiin amerikkalaista populaarimusiikkia ja jazzia itäeurooppalaiseen kansanmusiikkiin.
1960-luvulle asti suomalaiset jazz-muusikot yrittivät jäljitellä amerikkalaisia, mutta 1960-luvun lahjakkaat suomalaiset alkoivat yhdistellä amerikkalaista jazzia suomalaisiin musiikin lajeihin. Suomessa alkoi olla jazzin ammattilaisia.
Suomalaiset jazz-yhtyeet alkoivat tulla kuuluisiksi ulkomailla, mutta nuorten suosio siiryi rock- ja pop musiikkiin. 1970-luvulla jazzia alettiin yhdistellä rock-musiikkiin, mutta lopputulos oli hyvin lähellä fuusiojazzia, johon kuuluvat pitkät improvisoidut soolot. 1980-luvulla jazz muusikoita alettiin kouluttaa huippumuusikoiden kanssa musiikkiopistoissa.
1990-luvulla suomalaisesta jazzista tuli ammattimaisempaa ja tunnetumpaa kuin koskaan ennen, nuoria uusia huippumuusikoita nuosi esille kokoajan.
Eräs viimeisimmistä jazzfuusioista suomessa on nu-jazz, jossa yhditellään elektronista musiikkia akustisiin jazz soittimiin ja improvisaatioon.
Lähteet. wikipedia.org
pomus.net/nayttelyt/jazz80
open monisteet.
Jose Heikkilä, Leevi Tuikka, Eemeli suuronen. MU02
Vähän hankala lukea kun teksti on kirjoitettu pikkasen listaamalla.. Mutta ei mitää, paljon juttua ja siis kyllä tästä selvää saa. Joku biisinäyte olis ollu kiva!
VastaaPoistaJotenki tosi sekava, mutta kyllä asiaa löytyy! Ja joo biisi olis ollu plussaa!
VastaaPoistaMillaisilla tavoilla Suomi ja suomalaisuus kuuluu jazzissa? -Marjo
VastaaPoistajoo tosiaan vähän sekava teksti ja hankala lukea mutta ihan asiaahan siinä oli. Paitsi Suomen näkökulmasta olisi voinut olla vähän enemmän. Biisi ois ollu kiva lisä!
VastaaPoistaHieman ehkä vaikeaselkoista tekstiä mutta asiaa siellä on. En tiennyt juurikaan suomalaisesta jazz-musiikista, mutta nytpä tiedän.
VastaaPoistaAika tiivis paketti ja niinku Camilla sanoi, "listausta" olis voinu vähä vähentää, mutta pääasia että se punanen lanka hahmottu kuitenkin! Vaikka oli paljon tietoa, näytteet ois ollu iso plussa niin ois päässy kunnolla kuulemaan, mitä se oikeasti on. Muuten tosi hyvä!
VastaaPoista