torstai 24. toukokuuta 2012

Jean Sibelius - Maailman paras säveltäjä.

Jean Sibelius, oikealta nimeltään Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865 ja kuoli  Järvenpään Ainolassa 20.9.1957.  "Janne" syntyi kolmesta lapsesta keskimmäisenä perheeseen, jossa sai musisoida sisarustensa kanssa pienestä asti. Kouluikäisenä Jean sai hyvinkin fennomaanisen ajatusmaailman mukaista kasvatusta opinahjoistaan. Teini-ikäiset Sibeliuksen lapset esiintyivät julkisesti kamarimusiikkitriona, jossa Jean soitti viulua, isosisko Linda pianoa ja pikkuveli Christian selloa. Nuori Jean opiskeli viulunsoittoa, asennoituen instrumentin harjoitteluun intohimolla. Sittemmin kun Janne tie viulistina nousi pystyyn, hän keskittyi säveltämiseen.

 Sibelius opiskeli musiikkia vuosina 1885-1891, ensin Helsingissä, ja sitten Berliinissä ja Wienissä. 1891 Wienissä Sibelius oli aloittanut Kullervo-sinfonian sävellystyöt, jotka viimeisteli palattuaan Suomeen. Kyseessä oli Sibeliuksen läpimurtoteos, kantaesitys oli vuonna 1982. Teosta pidettiin iskuna, joka siivettämänä suomalainen musiikki alkoi vapautua saksalaisten piirteiden jäljittelemisestä, mistä se oli aiemmin tunnettu.
Samana vuonna Sibelius astui avioon Aino Järnefeltin kanssa. Häämatka suuntautui Kalevalan syntyseuduille, ja Sibelius keräsikin runolaulua häämatkansa ohessa. Monet Sibeliuksen ammattiuran alkupään teokset olivatkin suomalaisuutta ihannoivia, itsenäistä isänmaata kaipaavia. Sibeliuksen töissä vilisi vaikutteita niin klassismista kuin impressionismistäkin. Vapaussodan aikoihin Sibeliuksen teoksista huokui sotilaiden mieltä ylentävä voima. Esimerkkeinä Jääkärimarssi ja Finlandia.

Suomessa Sibelius vietti paljon aikaa ryypiskellen ja filosofoiden sellaisten suuruuksien, kuten Akseli Gallen-Kallelan ja Eino Leinon kanssa. Tämä röpöttely Helsingissä haittasi Sibeliuksen luovuutta, ja hänen olikin palattava kotiinsa Järvenpäähän, jotta kykeni säveltämään täysin voimin. Sibeliukselta leikattiin 1908 kurkkukasvain, minkä jälkeen hän oli seitsemän vuotta ilman alkoholia ja sikareita, jotka olivat iso osa hänen elämäänsä. Noina niin sanottuina "Masennusvuosina" Sibelius sävelsi uransa ekspressionistisimmat ja poikkitaiteellisimmat teoksensa.
Sibelius matkaili 1900-luvun alkupuolella Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin johtamaan teoksiaan soittavia orkestereita, valtavalla menestyksellä.

Sibelius nautti ajoittain jopa varakkaastakin elämästä, kun häneltä tilailtiin runsain mitoin teoksia Suomeen ja ulkomaille. Bostoniin tilattu kahdeksas sinfonia oli kuitenkin Sibeliukselle vuori jota hän ei voinut ylittää. Aino Sibelius kertoi miehensä polttaneen 1940-luvulla pyykkikorillisen nuotteja ja muita papereita, mukanaan mahdollisesti 8. Sinfonia. Ken tietää!

Sibeliuksen tuotanto on suuri ja monipuolinen. Se käsittää ainakin seitsemän sinfoniaa, kymmenen sinfonista runoa ja muita orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, soolosoitinsävellyksiä sekä vokaalimusiikkia. Muunkin tyyppisiä teoksia on olemassa, ja niitä on paljon. Tässä teille kumminkin, ainakin meidän mielestämme, se paras.

Pohdintaa pohtiessamme emme oikeastaan osanneet muuta sanoa, kuin että Sibelius on selvästikin ollut tärkeänä tekijänä Suomen kansallisen identiteetin kasvussa, tosin monien huomaamatta. Vaikka nykyään vähintään yhtä tunnettuja suomalaisia säveltäjiä ovat Ville Valon kaltaiset rokkisankarit, on Sibelius selvästikin ollut oman aikansa rokkitähti. Respekt.


                                                                                                         -Sulkula ja Hautaset.

9 kommenttia:

  1. Millä tavoin Sibelius on Suomen kansallista identiteettiä nostanut/kasvattanut?

    Kuvaako Sibeliuksen musiikki Suomea ja suomalaisuutta? Jos, niin miten? -Marjo

    VastaaPoista
  2. Aika kovalla väittellä kyllä aloitat heti tekstin. Millä perusteilla Sibelius oli/on maailman paras säveltäjä? Siis miten hänen "mahtavuutensa" eroaa muista suurista säveltäjistä; Mozart yms..

    VastaaPoista
  3. Kattava tietopaketti Sibeliuksesta, hänen elämästään ja musiikistaan. Esimerkkikappaleena olisin ehkä halunnut kuulla jotain muuta kuin Finlandian, se kun on niin tunnettu teos, että suurin osa meidänkin ryhmästämme on kuullut sen (ainakin tunnilla, jos ei muuten).

    VastaaPoista
  4. Mukavasti tietoa! näillä pääsee jo kyllä pitkälle. Oon Tuomaksen kanssa samaa mieltä, että jonkin muun kappaleen olisi voinut ehkä laittaa näytteeksi, mutta toisaalta Finlandia kuvaa kyllä Suomea ja oikeastaan koko Sibeliuksen tuotantoa jollain tavalla että valinta ei kuitenkaan mennyt penkin alle. Hyvä pojat!

    VastaaPoista
  5. Aika vahva paketti ja monipuolinen. Yleensä pitkästyn pitkiin teksteihin. Tähän ei kyllästänyt, koska teksti oli mukavaa luettavaa. Finlandia-näyte hyvä lisä.

    VastaaPoista
  6. Napakka teksti ja tuo kyllä hyvin esille Sibeliuksen hienot saavutukset. Tosiaan jokin hieman "tuntemattomampi" näyte Sibeliukselta olisi ollut mielenkiintoinen, mutta onhan Finlandia toki hieno ja arvostettu teos.

    VastaaPoista
  7. Hyvin isänmaallinen teksti ja varsinkin otsikko. Tykkäsin siitä, että olit linkittänyt Finlandian tekstin joukkoon.

    VastaaPoista
  8. On hienoa että suomesta löytyy hyviä säveltäjiä, paljon tietoa. HYVÄ!

    VastaaPoista
  9. Hyvä, suomalainen teksti! Jaksaa lukea ja Finlandia on kyllä hieno biisi, ja mielestäni ihan hyvä valinta.

    VastaaPoista