sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Teollistuminen ja sen kehitys Suomessa

Suomen varsinainen teollistuminen alkoi vasta 1860-luvulla, puunjalostuksteollisuudella, mutta teollistui nopeammin suhteessa muihin maihin joissa teollistuminen oli alkanut jo aiemmin. Kuitenki suomessa vielä 1900-luvulla 73% kansasta sai elantonsa maanviljelystä. Tärkeänä osana suomen teollistumista 1870 eteenpäin oli Tampere. Sinne oli kasautunut runsain määrin työläisiä. Tämä johtui varmasti siitä että tampereella sijaitsi suomen sekä tampereen isoin puuvillatehdas Finlayson. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Venäjä, Saksa ja Englanti ja tärkein tuontitavara oli vilja, jota tuotiin Venäjältä ja Saksasta.

Teollistumista käytiin kuitenki maalla seä kaupungissa, niissä vain valmistettiin eri tuotteita. Kaupungeissa toimi kirjapainoja, panimoja, tupakkatehtaita, elintarviketeollisuutta, kenkätehtaita ja konepajoja. Maaseudun teollisuus oli tyypillisesti raaka-aineteollisuutta kuten kaivos- tai saha-, paperi- ja tiiliteollisuutta.
1800-luvun teollistuminen toi hyötyjä sekä haittoja suomalaisten arkeen.Teollistumisen myötä yhteiskunnille syntyi uusia kulttuuri-ja vapaa-ajan muotoja.
Ihmisten työajat lyhenivät, sillä käytössä oli koneita, jotka alkoivat viedä ihmisten työt. Ihmisiä alettiin käyttää muihin tehtäviin, ja sen seurauksena ihmisiä erikoistui tehtäviin, joihin koneet eivät pystyneet. Lääketiede kehittyi ja kuolleisuus väheni.
Maatalous menetti pitkään säilyneen asemansa, ja väestö alkoi kerääntyä kaupounkeihin, missä töitä oli tarjolla. Ongelmia syntyi, sillä maalla ei ollut enää tarpeeksi työvoimaa.

Teollisuus kasvoi ja uusia teollisuusalueita syntyi toinen toisensa perään. Kaupungit alkoivat kasvaa hallitsemattomasti, ja tontit kallistuivat suuren kysynnän vuoksi.
Kaupungeissa alkoi olla huono hygienia ihmispaljouden vuoksi, ja slummialueita syntyi kaupunkilaistumisen myötä. Koneellinen tuotanto laski hintoja mikä taas nosti väestön elintasoa mutta hintojen laskemisen myötä työntekijöiden palkkakin aleni. Työolot huononivat ja ihmiset väsyivät fyysisesti.
Liikenne kehittyi teollistumisen myötä joka helpotti raaka-aineiden hankkimista ulkomailta. Teollistumisen aikana suomeenkin rakennettiin rautatieverkostoa, höyrylaiva sekä saimaankanava. Kulutustavaroiden määrä kasvoi joka lisäsi rahan merkitystä.
Teollistuminen toimi ensimmäisenä lähtölaukauksena ns. modernille kapitalismille ja sen kehittyminen aiheutti varallisuuden ja tuotantokapasiteetin valtavan nousun.

Lähteet: http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Teollisuuskaupungit/
http://www.tulsavo.fi/tarmo/kirja/1.htm ja oppikirja
- Lotta Kivimaa, Aulia Ranta-aho ja Elina Laitinen

6 kommenttia:

  1. Oliko suomessa oikeasti slummialueita tuohon aikaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman käsitykseni mukaan teollistumisen yhteydessä puhuttaessa slummilla tarkoitetaan sitä, että ihmiset asuivat melko tiiviisti, usein ilman/hyvin pienellä määrällä sähköä ja ilman kunnollista viemäröintiä. Eli siis mitään pahvi- ja peltihökötyksiä ei tuohon aikaan Suomen kaupungeissa ainakaan paljoa ollut. Lähinnä vain heikkokuntoisia taloja.

      Poista
    2. On varmaan totta, että on joskus ollut Suomessakin slummeja. Eipä täälläkään oo aina ollu korkee elintaso. Sitäpaitsi slummeissa ei ole noita kaikkia ongelmia, vain yksikin riittää. http://fi.wikipedia.org/wiki/Slummi
      Tuosta voi tarkistaa ja jos wikipedia ei kelpaa niin sama lukee jossain yhn kirjassa.

      Poista
  2. Luulisin että slummi tyylisiä aluieta oli, ei kuitenkaan sellaisia mitä on afrikassa, vaan normaaleja suomalaisia asutuksia vähän huonompia.

    Henna Aho

    VastaaPoista
  3. Puuvillatehdas Finlayson työllisti paljon naisia tuohon aikaan, sen olisi voinut mainita. Lähteet puuttuu.

    Anniina Rynö

    VastaaPoista
  4. Todella mielenkiintoista asiaa. Kyllä vain asiat ovatkin muuttuneet vuosien myötä. Etenkin, kun yritykset alkoivat keskittyä enemmän tuotekehitykseen ja pääsimme enemmän modernille aikakaudelle. Meidänkin yrityksellä on tänä vuonna kehitys tavoitteena. https://www.defour.fi/palvelut

    VastaaPoista