Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Neuvostoliiton aloitettua hyökkäyksensä 22. kesäkuuta Suomen oli vaikea pysyä puolueettomana, sillä maassa oli saksalaisia joukkoja Lapissa ja neuvostojoukkoja Hangon vuokra-alueella Etelä-Suomessa. Suomen todettiin olevan sodassa 25. kesäkuuta Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksen vuoksi.
Jatkosodan käännekohta tapahtui 9.6.1944. Silloin Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella. Suomalaisten pääasema murtui parin päivän kuluttua ja karjalaiset joutuivat jälleen evakkoon. Puna-armeija valtasi 20.6.1944 Viipurin. Samalla neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen myös Laatokan Karjalassa. Sieltä suomalaiset alkoivat vetäytyä taistellen kohti vanhaa rajaa. Viipurin menetyksen jälkeen Suomen hallitus aloitti rauhantunnustelut Neuvostoliiton hallituksen edustajien kanssa. Ensin Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista. Rauhanehtoja saatiin kuitenkin lievennettyä myöhemmin, kun suomalaiset saavuttivat torjuntavoitot heinäkuussa Tali-Ihantalassa ja Äyräpäässä.
Jatkosota kuvastaa niin sanottua suomalaista sisua, sillä Suomi uskalsi Saksan melko pienellä avustuksella taistella Neuvostoliittoa vastaan, joka oli paljon suurempi ja jolla oli paremmat resurssit taisteluun. Sinänsä melko merkittävä osuus jatkosodalla on Suomen historiassa siinäkin mielessä, että se oli eräänlainen taistelu itsenäisyyden säilyttämiseksi.
Jatkosota näkyy melko monella tapaa nykypäivän Suomessa. Aiheesta on tehty mm. kirjoja ja elokuvia. Niistä tunnetuin teos on varmasti Tuntematon sotilas, joka tulee yhä säännöllisesti televisiosta itsenäisyyspäivänä. Vaikka se ei Suomen itsenäistymiseen sinänsä liitykään, kuvastaa se juuri taistelua itsenäisyyden puolesta. Tämän lisäksi jatkosota näkyy konkreettisesti nykyisen Suomen valtionrajoissa. Sodassa menetettiin alueita Neuvostoliitolle, mm. Petsamo ja Karjala.
Lähteet:
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/frame/soti_FR_6.htm
http://yle.fi/teema/karjala/sivu.php?id=12
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Oppikirja
Tehnyt: Linda-Maija ja Anniina
Jatkosotaan liitetään myös suomalaisille vaikeasti käsiteltäviä aiheita mm. suur-Suomen tekiminen hyökkäyssodalla ja kanssasotiminen/liittolaisuus.
VastaaPoistaMiksi Suomi ryhtyi sotimaan Saksan rinnalla? Mitenkähän sen ajan suomalaiset ovat nähneet yhteistyön saksalaisten kanssa, jotka olivat miehittäneet ison osan Eurooppaa? Oliko suur-Suomi suomalaisten haave?
Elina Kastepohja
Tässä muutama linkki sota-ajan lauluista ihan vaan "tunnelmaa" luomaan...
VastaaPoistaEldankajärven jää: sanoitus syntynyt muutaman jalkaväkirykmenti 32:n upseerin toimesta
http://www.youtube.com/watch?v=jCg4jhdzQIA
Sillanpään marssilaulu:
http://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Lisää sota-ajan lauluja löydät mm. spotifystä ja youtubesta. Marjo
Tekstissä ei mainita Suomen alkusodan varsin hyvää sotamenestystä ja valtauksia Petroskoihin asti, vaan ainoastaan Neuvostoliiton hyökkäykset jotka työnsivät Suomalaiset takaisin. Saattaa antaa sellaisen kuvan, että Suomi olisi ollut uhri jatkosodassa.
VastaaPoista