RIIMILLINEN KANSANLAULU on alun perin laulu, jossa on yksi säkeistö. Laulettaessa niitä liitettiin kuitenkin yhteen säkeistöketjuiksi. Säkeistö koostuu kahdesta säeparista (eli nelirivinen säkeistörakenne), joilla on keskenään loppusoinnut. Yhdessä säeparissa on yhteensä seitsemän runojalkaa eli nousujen ja laskujen säännöllistä yhdistelmää. Yleisimmät runomitat ovat trokee (=yksi painollinen/pitkä tavu, jota seuraa painoton/lyhyt tavu) sekä daktyyli (=yksi painollinen, kaksi painotonta).
Riimillinen kansanlaulu on suomalaisen viihdemusiikin esiaste, "1800-luvun iskelmä", joka syrjäytti kalevalalaista runolaulua. Suomeen se tuli Keski-Euroopasta Ruotsin kautta.
REKILAULUT tulivat 1700-luvulla Suomeen ja ne olivat riimillisiä kansanlauluja, joiden säeparit olivat loppusoinnullisia. Nimitys tulee saksankielisestä sanasta Reigenlied eli piirilaulu. Rekilaulut eivät siis olleet reessä laulettavia jollotuksia.
Rekilaulut olivat erityisesti nuorison suosima vokaalimusiikin muoto. Musiikista kuvastui nuorten arvomaailma ja maailmankuva sekä yhteiskunnallisia muutoksia kokevan kyläyhteisön olot. Lauluja laulettiin piirileikki- ja tanssipaikoilla, kyläkeinuilla, yhteisissä työtilanteissa jne.
Esimerkki rekilauluista: http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/piiri_pieni_pyorii.htm
PELIMANNIMUSIIKKI oli soitinmusiikkia tanssin säestyksenä. Se oli aluksi vain yksiäänistä viulunsoittoa, mutta myöhemmin soittimia olivat mm. viulu, klarinetti, haitari sekä monikielinen kantele. Polska ja menuetti olivat tavallisimpia pelimannimusiikin muotoja. 1900-luvulla muut musiikin lajit alkoivat vaikuttaa pelimannimusiikkiin, mistä seurasi se, että kansanlaulut ja iskelmät lähestyivät toisiaan. Esimerkiksi soittimissa tämä näkyi siten, että kitara ja muut bändisoittimet yleistyivät pelimannimusiikissa. Vaikutteita otettiin myös muista musiikin lajeista.
Esimerkkejä pelimannimusiikista: http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/pelimannimusiikki/taunoaho.html
Aiheemme kuvaa suomalaisuutta, sillä riimillinen kansanlaulu on (ennen enemmän, nykyään vähemmän) osa kulttuuriamme. Kansanlaulut yhdistivät suomalaisia ja niiden perinteitä näkyy yhä. Esimerkkiämme pelimannnimusiikista lauletaan yhä useissa päiväkodeissa. Sanoitukset kertovat meille entisajan suomalaisten elämästä, yhteiskunnasta sekä tunteista ja ajatusmaailmasta.
Riimillinen kansanlaulu näkyy suomalaisessa musiikissa yhä, sanoitukset ovat usein luonnonläheisiä kuten rekilauluissa. Suomalaisuus vaikutti rekilauluihin, sillä arvomaailman muuttuessa ja ajan kuluessa sanoitukset muuttuivat, sillä ne kuvastivat aina kyseistä aikaa. Muut musiikin muodot olivat aiemminkin osa suomalaisuutta, ja siis 1900-luvulla suomalaisuus muutti pelimannimusiikkia siten että kansanlaulut ja iskelmät lähestyivät toisiaan.
Pelimannimusiikkia soitetaan nykyään paljon kaduilla, ja osa nykyajan jousisoitinkappaleista on entisajan pelimannimusiikkia, kuten menuetti ja polkka. Lisäksi useissa suomalaisissa kappaleissa on loppusoinnut ja nelisäkeinen rakenne. Suomalaiset ovat jämptejä, aivan kuten riimillisen laulun rakennekin.
Suomalainen kansanmusiikki on varsin samantapaista kuin eurooppalainen vastineensa, mutta siinä on tietysti näkyvissä kulttuurilliset erityispiirteet.
Lähteet:
http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/opiskelu/terminologia.htm#riimillinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Runomitta
Salla Skön 11C, Henna Aho 10A, Tiina Myyry 11B
MU02
Teksti voisi olla selkeämpää ja helpommin luettavaa, mutta tietoa löytyy. Lähteiden ja esimerkkien maininnasta plussaa. Huvahuva!
VastaaPoistaLähteiden merkitseminen taitaa olla pakollista? :D
PoistaVoisiko rap-musiikin mieltää riimilliseksi kansanlauluksi?
Hyvä kysymys Joel! Niin...onko riimillinen kansanlaulu "kuollut" koskaan vai onko se vain muuttanut muotoaan aikojen saatossa? Riimillinen kansanlauluhan on vain termi ko. aikana vallineen musiikin yhdestä ilmentymästä. Ehkä tulevaisuudessa muutaman sadan vuoden päästä kouluissa kerrotaan rap-musiikista suomalaisena kansanperinteenä, mikä oli nuorison suosiossa ja rantautui meille Ameriikasta jne.
PoistaMitä mieltä muut ovat? Ottakaa kantaa.
Marjo K
Muistakaa liittää kommentteihin oma nimi. Rakentavaa palautettakin saa antaa, mutta pääpaino kommenteissa on sisällössä. Eli aihetta ja asian sisältöä olisi hyvä käsitellä myös kommenteissa.
VastaaPoistaElina Kastepohja
Voisin vielä lisätä, että kansanlaulu on erittäin lähellä sydäntäni. Pelimannimusiikkia soittelen myös usein kotona istuessani, kiitos teille. Täydensitte tietojani!
VastaaPoista-perttu
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMiksipä rap-musiikki ei olisi riimillistä kansanlaulua? Samalla tavoin yllämainitut kansanlaulut ovat tänne jossain vaiheessa rantautuneet eivätkä ole täysin suomalaisten omatekoisia keksimyksiä. Poikkeaako jokin? Ja kuvaako rap-musiikki suomalaisuutta samalla tavalla kuin perinteiset kansanlaulut? Vai käsitteleekö se enemmän kansainvälisiä aiheita?
VastaaPoistaSara
Mielestäni rap-musiikki voisi olla ihan hyvin nykypäivän riimillistä kansanlaulua. Aiheet ovat kaikilla erilaisia, mutta sanoisin että ne kertovat ja kuvaavat suomalaista kulttuuria ja elämää. Osa aiheista voi tietenkin olla enemmän kansainvälisiä, mutta ei juurikaan koska kieli on yleensä suomi.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlen Saran ja Hennan kanssa samoilla linjoilla. Jos mietitään suomalaista rap-musiikkia, jossa on oikeasti sanomaa (vrt. Avain/Asa), ne heijastelee jossain määrin suomalaista yhteiskuntaa ja elinympäristöämme, tosin ajoittain melko kärjistetysti.
VastaaPoistaAiheesta oli varmasti vaikea löytää runsas määrä tietoa, mutta blogissa oli hyvin asiaa. Blogi oli jaettu hyvin ja tekstiä oli helppo lukea.
VastaaPoistaHyvin jäsennelty teksti. On hienoa, että kansanlaulut ovat säilyneet ainakin jossain muodossa vielä näihinkin päiviin asti.
VastaaPoista