Nykyaikainen kansanmusiikki on kansanmusiikkia johon on yhdistetty nykyaikaisia soittimia tai tyylejä, kuten esim. Jazz- tai Pop-musiikkia. Kappaleissa siis käytetään klassisia soittimia kuten esimerkiksi kanteletta rock-tyylillä. Perinteisiä sävelmiä ja sävelkulkuja sekoitetaan nykyaikaisiin sanoituksiin.
1940-luvulla ensimmäinen uuden suosion aalto kun perustettiin paljon pelimanniyhtyeitä. Suosittuja soittimia olivat viulu, klarinetti, harmonikka ja huuliharppu. Toinen aalto oli 1960-luvulla eurooppalais-amerikkalaisen etnisyys-folklore-muodin myötä.
Kolmas aalto alkoi 1980-luvulla, jolloin mm. Sibelius-Akatemiassa alkoi
akateeminen opetus kansanmusiikissa. Tätä aaltoa edustavat mm. bändit
kuten Loituma (erittäin kuuluisa kappaleestaan Ievan polkka), Värttinä
ja Frigg. Omalla alueella olevalla kansanmusiikilla on aina ollut voimakas merkitys henkilöille jotka tuntevat itsensä uhanalaisiksi, kuten esim. suomenruotsalaisille ja karjalaisevakoille. Kansanmusiikilla on myös yritetty vaikuttaa poliittisiin asioihin.
Aidointa nykyaikana kulkevaa kansanmusiikkia ovat olleet viime vuosiin
asti mm. erilaiset lastenlaulut ja renkutukset (eli siis tyyliin lällällälää lieruu). Nykyään löytyy myös ympäri vuoden erilaisia musiikkitapahtumia joissa pidetään nykyaikaista kansanmusiikkia hyvin suuressa suosiossa, mm. Haapavesi Folk kesä-heinäkuussa ja Samuelin Poloneesi maalis-huhtikuussa.
http://www.youtube.com/watch?v=NgrGRcjyzVw
http://www.youtube.com/watch?v=qFxoV31zdjo
Lähteet:
Wikipedia
www.kansanmusiikki.fi
www.kansanmusiikki-instituutti.fi
http://0.asset.soup.io/asset/2845/7776_28c3.gif
Tekijät: Miika Brigatti, Juuso Mikkonen. (╯°□°)╯︵ ┻━┻
Tässä blogissa Muuramen lukion opiskelijat pohtivat, miten historialliset tapahtumat ja musiikki ovat muokanneet Suomea ja suomalaisuutta. Blogissa avataan näkökulmia, miten Suomesta on tullut tällainen maa kuin se on tällä hetkellä. Opiskelijat pohtivat, missä suomalaisuuden juuret ovat ja mitä on olla suomalainen. Blogia kirjoitetaan lukion historian 4. kurssin (Suomen historian käännekohtia) ja musiikin 2. kurssin (Moniääninen Suomi) yhteistyönä.
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
"Kansanmusiikilla on myös yritetty vaikuttaa poliittisiin asioihin." Saisiko jonkun esimerkin? Miten on yritetty vaikuttaa, sanoituksilla vai millä?
VastaaPoista- Joel
"(╯°□°)╯︵ ┻━┻ "
VastaaPoista( 'x_x)G-(o_o Q) - I Win!
Kulttuurilautakunta antaa rahaa tapahtumiin ja vastaavaan, jos halutaan lisää tapahtumia olisi mahdollista käyttää kansanmusiikkia vaikuttimena.
Eli toisin sanoen: ei ole mitään hajua, miten musiikin avulla vaikutetaan poliittiseen päätöksentekoon? :D Onko kaikki kansanmusiikki itsessään tukien arvoista, sisällöstä riippumatta?
Poista- Joel MU2
Poliittisiin asioihin yritetään puuttua sanoituksen voimin. Jos tarpeeksi monta ihmistä kuuntelee esimerkiksi kappaletta jossa solvataan mustaihoisia, on mahdollista että myös kuuntelijat alkavat solvaamaan kyseisen ryhmän edustajia. Tai ainakin jotkin muusikot ajattelevat näin.
PoistaIMO kohtuu suppeasti tietoa. Näkisin, että tämä teksti on kuin näkkileipä, siinä on puuttuvia kolosia joihin ripottelemalla hieman jauhoja saisi tasaisen ja kauniin.
VastaaPoista-perttu
Toisaalta taitaa olla aika vaikea aihe, jotenka lähteitäkään ei välttämättä ole liikaa. Itse en ainakaan osaa sanoa kansanmusiikista nykypäivänä yhtään mitään.
VastaaPoistaNetistä löytyi tosi hyvin tietoa kun vaan jakso etsiä. Mielestäni nykykansanmusiikilla ei ole kovin isoa tilaa suomalaisessa kulttuurissa, ainakaan nuorempien ihmisten musiikkimaussa. Kansanmusiikkitapahtumia on kuitenkin jonkun verran, ne on ihan hyvällä mallilla.
PoistaKuten herra Welling jo yllä totesi, oli tietoa aiheesta tarjolla hyvin suppeasti, mikä selittynee sillä, etteivät nykyajan kansanmuusikot tahi heitä tutkineet henkilöt kenties käytä interwebzziä pääasiallisena julkaisukanavanaan. Toivon että äskeinen järkyttävän pitkä lause selitti osittain sitä, miksi blogikirjoituksesta tuli näin köykäinen. Siunausta.
VastaaPoistaMiksi kansanmusiikki ei näy mediassa niin paljon? Onko kansanmusa nykypäivänä "sisäpiirin" juttuja vai eikö sillä ole ns. kaupallista arvoa. Eikö se ole mediaseksikästä kuunnella/soittaa kansanmusiikkia? Mitä se kertoo meistä että meidän musiikin juuret on haudattu jonnekin ulottumattomiin? -Marjo
VastaaPoistaKiitos Marjolle näkökulmasta ja varsinkin siihen, että nuo kysymyksesi vastaavat niin kätevästi itseensä, eli siis: Kansanmusiikki on varmastikin jossain määrin sisäpiirin juttu, eikä sillä näinollen ole juuri kaupallista arvoa ja ei, se ei varmasti ole mediaseksikästä suuren yleisön mielestä. Tämä kertoo siitä, että juuria jossain määrin hävetään, mikä on mielestäni ymmärrettävää.
PoistaAiheesta ei löydy paljon tietoa, mutta blogiin oli saatu kaikki olennainen kansanmusiikista. Kansanmusiikki ansaitsisi enemmän julkisuutta, on harmillista että se on aika näkymätön mediassa.
VastaaPoistaIhan hyvä pojat kuitenkin etenkin tuo viimeinen lähde
VastaaPoistaTeksti on oikein hyvä ja kattava pituudestaan huolimatta. Aiheesta ei löydy varmastikkaan tietoa helposti juuri siitä syystä kun edellä jo puhuttiin, se on enemmänkin sisäpiirin juttu enkä itse koe kansanmusiikkia kovinkaan mediaseksikkäänä. Oli kuitenkin kiva lukea aiheesta ja varsinkin kun aihe liittyi musiikkiin youtube-linkit olivat oikein hyvä lisä.
VastaaPoista