Lapin sota

Jatkosodan jälkeen, vuonna 1944, Suomi ja Neuvostoliitto olivat sopineet aselepoehdoista. Näihin kuului muunmuassa Suomen Lappiin asemoituneiden saksalaisjoukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksalaiset halusivat kuitenkin turvata Petsamon nikkelikaivosten tuotannon itselleen, eivätkä siksi suostuneet vetäytymään asemapaikoiltaan määräaikaan mennessä. Suomalaisten ja saksalaisten välille syttyneen Lapin sodan katsotaankin alkaneen 15.9.1944, jolloin tapahtui myös ensimmäinen joukkojen välinen yhteenotto.

Vaikka Suomen oli aselepoehtojen vuoksi häädettävä saksalaisjoukot Lapista, ei aikaisempaa liittolaista vastaan kääntyminen ollut helppoa. Oikeastaan kumpikin osapuoli halusi välttää verisiä kamppailuja, jonka seurauksena Suomen armeija ja saksalaisjoukot sopivat vetäytymissopimuksesta. Sopimus perustui molempia hyödyttävään saksalaisten rauhanomaiseen vetäytymiseen, ja se toteutuikin eräänlaisena valesotana aina syyskuun loppuun asti.

Suomalaisten ja saksalaisten välisen aseveljeyden voidaan katsoa päättyneen 1. lokakuuta, jolloin suomalaisjoukot toteuttivat niin kutsutun Tornion maihinnousun. Tässä uhkarohkeassa operaatiossa suomalaiset siirtyivät suojaamattomina Oulusta Tornion ulkosatamaan, yllättäen saksalaiset joukot täysin. Maihinnousua voidaan tietyllä tavalla pitää eräänlaisena testinä, joka onnistuessaan osoitti Suomen lojaaliuden Neuvostoliittoa kohtaan.

Sodan loppuvaiheet olivat saksalaisten osalta pelkkää viivytystaistelua, joka tarkoitti Suomelle rankkaa takaa-ajoa: saksalaisjoukot käyttivät hyväkseen niin sanottua poltetun maan taktiikkaa, joka tarkoitti muunmuassa siltojen ja rakennusten tuhoamista. Taktiikkaan liittyi myös laaja miinoittaminen ja ansoittaminen, joka luonnollisesti vaikeutti ja hidasti suomalaisten etenemistä. Kuluttavan sodan viimeinen laukaustenvaihto käytiin 25. huhtikuuta 1945, ja viimeiset saksalaisjoukot poistuivat suomesta kaksi päivää myöhemmin. Lapin sota päättyi siis 27. huhtikuuta 1945.

Pohjoisessa käyty sota oli Suomelta hieno suoritus, sillä se todisti suomalaisten kykenevän täyttämään tinkimättä valtiojohdon antaman tehtävän, vaikka se olisikin poliittisesti ja psykologisesti vaikea. Myös aselepoehtojen täyttyminen oli suomalaisille tärkeä saavutus: sen johdosta Suomi saattoi alkaa siirtyä rauhan aikaan, eikä esimerkiksi joutunut Neuvostoliiton miehitysuhan alle. Rauhan säilyttäminen Neuvostoliiton kanssa on siis näin ollen yksi merkittävimpiä suomalaisen yhteiskunnan muovautumiseen vaikuttaneita tekijöitä.

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_sota
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/frame/soti_FR_7.htm
Kulju, Mika (2009): TORNION MAIHINNOUSU 1944 Lapin sodan avainoperaatio. Gummerus, Jyväskylä.

Tekijät: Tuomas Manninen ja Saana Mehtälä