Presidentti Suomen johtajana ja presidentti-instituution kehitys

PRESIDENTTI

Presidentti on valtionpäämies tasavaltalaisessa hallitusmuodossa. Sana presidentti tulee latinasta ja tarkoittaa "edessä istujaa".

ASEMA JA TEHTÄVÄT

Tasavallan presidentin tehtävät ja toimivalta on määritelty perustuslaissa. Perustuslaissa määriteltyjen tehtävien lisäksi presidentti hoitaa myös hänelle laissa erikseen säädetyt tehtävät. Presidentti ei ole aino perustuslaissa hallitusvaltaa käyttävä elin, myös valtioneuvosto käyttää sitä.

Perustuslaissa määritellyt tehtävät:

-Hallitusvallan käyttö
-Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen
-Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen -tehtävistään
Kansainväliset suhteet
-Lainsäädäntöasiat
-Asetukset
-Virkanimitykset
-Puolustusvoimien ylipäällikkö
-Armahdus



SUOMEN EDELLISET PRESIDENTIT

-Ståhlberg, Kaarlo Juho (1919-1925)
-Relander, Lauri Kristian (1925-1931)
-Svinhufvud, Pehr Evind (1931-1937)
-Kallio, Kyösti (1937-1940)
-Ryti, Risto Heikki(1940-1944)
-Mannerheim, Carl Gustaf Emil (1944-1946)
-Paasikivi, Juho Kusti (1946-1956)
-Kekkonen, Urho Kaleva (1956-1982)
-Koivisto, Mauno Henrik (1982-1994)
-Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi (1994-2000)
-Halonen, Tarja Kaarina (2000-2012)


PRESIDENTTI-INSTITUUTION KEHITYS

Suomen itsenäistymisen jälkeen 3 hallitsemismallia oli esillä. Oikeisto halusi vahvan valtionpäämiehen ja toimeenpanovallan hänelle. Edistyspuolue ja Maalaisliitto tukivat kolmijako-oppiin perustuvaa mallia. Vasemmisto kannatti puolestaan mallia, jossa kansa oli suuressa asemassa mutta silti antaisi eduskunnalle keskeisen aseman ja toimeenpanovallan.

Vallanjako-oppiin perustuva malli oli voitolla loppuvuodesta 1917. Tilanne kuitenkin muuttui, kun maan sisällä asiat kärjistyivät sisällissodaksi. Sodan päätyttyä hallitus antoi eduskunnalle uuden esityksen. Sen mukaan Suomesta piti tulla perinnöllinen monarkia, jonka valtionpäämiehellä tuli olla myös vahvat valtaoikeudet. Kuninkaanvaalissa lokakuussa 1918 Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi.
Lopulta Friedrich Karl luopui kruunusta.

Talven 1919 eduskuntavaaleissa tasavaltalaiset saivat merkittävän voiton. Toukokuussa annettiin uusi tasavaltalainen hallitusmuotoesitys. Hallitusmuoto hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 1919 ja valtionhoitaja Mannerheim vahvisti sen heinäkuussa. Eduskunta valitsi K.J. Ståhlbergin tasavallan presidentiksi vielä samassa kuussa.

Silloin presidentistä tuli keskeisin valtiollinen toimija, jolla oli suuret valtuudet paitsi toimeenpanovallan myös lainsäädäntövallan käyttäjänä. Hän johti ulkopolitiikkaa, toimi sotavoimien ylipäällikkönä sekä saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä uudet vaalit. Lisäksi hän sekä asetti että erotti hallituksen, mikä rajoitti parlamentarismin toteutumista puhtaassa muodossa. Presidentti antoi lakiesitykset eduskunnalle, minkä lisäksi hänellä oli oikeus antaa asetuksia ja nimittää ylimmät virkamiehet. Myös presidentin vaalitapa, valitsijamiesvaali, merkitsi oikeiston voittoa. Vasemmisto olisi halunnut presidentin vaalin eduskunnassa suoritettavaksi.






Lähteet

-www.tpk.fi
-http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tasavallan_presidentti
-http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/presidentti/
-Forum 4 kirja        

                                                                                                 Isto Veijanen ja Aino Kiramo