Suomen itsenäistymiseen johtavat tapahtumat alkoivat jo 1808 Suomen sodan myötä. Kun Venäjä sodan seurauksena valloitti Suomen, parani Suomen asema huomattavasti. Kun Suomi oli Ruotsin vallan alla ollut maakunta ilman mitään mainittavaa itsehallintoa, tuli Suomesta sodan jälkeen Venäjän suurruhtinaskunta. Venäjän kokematon tsaari Aleksanteri I halusi voittaa suomalaisten suosion puolelleen varmistaakseen, ettei Suomi vaihtaisi puolta takaisin Ruotsin puolelle myöhemmin. Suomalaisilla oli vahvoja ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan, sillä Venäjä oli miehittänyt Suomen kahdesti 1700-luvulla ja kohdellut suomalaisia ajoittain hyvinkin ankarasti. Tämän vuoksi Aleksanteri antoi Suomelle suurruhtinaskunnan autonomisen aseman ja antoi Suomen pitää Ruotsin vallan aikaiset uskontonsa ja perustuslakinsa hallitsijanvakuudessaan.
Suomen tunnustaminen erilliseksi kansaksi nosti suomalaisten kansallista itsetuntoa suuresti. Suomen taiteessa alkoi kansallisromanttinen kausi, joka nosti tätä nationalismin tunnetta edelleen. Suomalaiset alkoivat pitämään itseään yhä enemmän omana kansakuntanaan, mikä ärsytti monia venäläisiä. Venäjä alkoi yhtenäistämään valtakuntaansa 1800-luvun loppupuolella, ja nämä venäläistämistoimet kohdistettiin myös Suomeen. Suomalaiset pitivät näitä toimia yleisesti lainvastaisina, sillä ne livat ristiriidassa Aleksanteri I:n alun perin antaman hallitsijanvakuuden kanssa. Suomalaisten vastatoimet kuitenkin vaihtelivat suuresti; osa kansasta oli valmis tekemään myönnytyksiä, osa ajoi passiivista vastarintaa mm. taiteen ja kansalaistottelemattomuuden keinoin, ja osa oli valmis jopa väkivaltaan, joista suurin esimerkki on Eugen Schauman, joka ampui Suomea diktaattroina hallinneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin 1904.
Venäjän sisäiset ongelmat ja ensimmäisessä maailmansodassa kärsityt tappiot ajoivat keisarikunnan sekasortoiseen tilaan, ja helmikuussa 1917 maa ajautui sisällissotaan keisarivallan kaaduttua. Suomi näki tilanteessa mahdollisuuden, ja alkoi tiedustella Venäjän väliaikaiselta hallitukselta mahdollisuutta itsenäistymiseen, johon kuitenkin vastattiin kieltävästi. Tästä huolimatta Suomen sosiaalidemokraattienemmistöinen eduskunta julistautui korkeimman valtiomahdin käyttäjäksi Suomessa heinäkuussa samana vuonna porvareiden vastustuksesta huolimatta. Venäjällä tilanne muuttui uudelleen lokakuussa samana vuonna, kun kommunismia ajaneet bolshevikit syöksivät Venäjästä tasavaltaa ajaneen väliaikaishallituksen vallasta. Tällöin porvarit alkoivat ajamaan Suomen yksipuolista itsenäisyysjulistusta, sosialistien halutessa neuvotteluja bolshevikkihallinnon kanssa. Tällä kertaa porvarien mielipide voitti, ja eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917, josta vakiintui Suomen itsenisyyspäivä.
Ulkomailta tunnustusta Suomen itsenäisyydelle ei saatu aluksi miltään merkittävältä valtiolta. Länsimaat vaativat, että Venäjä tunnustaa itsenäisyyden ennen heitä, joten Pehr Evind Svinhufvudin hallitus joutui lähestymään sekasortoista, sisällissotaa käynyttä Venäjää hallinnutta kansankomissaarien neuvostoa, jolta tunnustus saatiin 4.1.1918, jonka jälkeen suurin osa Euroopan valtioista tunnusti Suomen itsnäisyyden vuoden sisään. Iso-Britannialta ja Yhdysvalloilta tunnustus saatiin vasta ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen, kun Suomen ulkopolitiikan saksalaissuuntautiminen oli päättynyt. Tämän jälkeen Suomen suvereenius oli varmistettu.
Pian itsenäistymisen jälkeen Suomi ajautui lyhyeen, mutta erittäin veriseen sisällissotaan porvarillisten valkoisten ja kommunististen punaisten välillä. Valkoisten voitto varmisti Suomen irtautumisen Venäjästä, mutta kovalla hinnalla. Sodan jälkeen Suomen valtiomuodoksi varmistui tasavalta. Tämän jälkeen Suomen itsenäisyys oli uhattuna toisessa maailmansodassa 1939-1945, mutta silloinkaan sitä ei viety.
Paavo Lamminsivu, Matti Kohonen ja Tuomas Welling
Lähteet: Wikipedia, Forum 4-kirja, Opettajatv.yle.fi
Suomen itsenäistyminen oli siis pitkä tie, joka kuitenkin sai äkillisen sysäyksen eteenpäin vuonna 1917. Mitenkähän tämän päivän suomalaisen ajatus itsenäisyydestä eroaa vuoden 1917 suomalaisen tunnoista?
VastaaPoistaElina Kastepohja
Ensimmäisenä nyt ainakin tulee mieleen, että tämän päivän suomalainen ei enää arvosta itsenäisyyttä lähellekään niin paljon kuin vuoden 1917 suomalainen. Itsenäisyys on nykypäivänä jo liiankin itsestäänselvyys meille, jotka eivät ole sen puolesta taistelleet itsenäistymisen aikana tai talvi- ja jatkosodassa.
PoistaNykypäivän suomalaiset pitävät aikalailla itse selvyytenä sitä, että suomi on itsenäinen. Ennen vanhaan ihmiset taistelivat täysillä itsenäisyyden puolesta, ja kun suomi sai sen kovan työn tuloksena ihmiset olivat siitä ylpeitä !!!!!
VastaaPoistaHenna Aho
Todella hienoa työtä PAAVO ! erittäin laajasti kirjoitettu ja kerrottu. Kertoo hyvin miten Suomi on sisukasta kansaa joka ei suurellekkaan valtiolle kuten Venäjälle niin vain alistu.
VastaaPoistaVaikka monelle meistä itsenäisyys onkin itsestään selvyys niin nationalismin aate nostaa päätään suurimmassaosassa suomalaisia joka vuosi 6.12.
VastaaPoistaKyllä suomalaiset itsenäisyyttä arvostavat. Tuskin yhtä paljon kuin ennen, mutta ei se täysin kadonnutta ole. Juuri kuten Perttu sanoi, 6.12 lähes jokainen suomalainen tulee ajatelleeksi itsenäisyyttä. Asiat muuttuvat ja niin itsenäisyyden tuntokin. Nykyään voidaan varmaan todeta esimerkiksi jääkiekossa kansallistunteen tulevan todella voimakkaasti esille. Ajat muuttuvat ja ihmiset sen mukana. :)
VastaaPoistaKuinka tärkeää teille oon että Suomi on itsenäinen??
VastaaPoistaSuomi sai itsenäisyyden ja onnistui vielä pitämäänkin sen, mutta kuinka mahtaa käydä tulevaisuudessa, kun on talouskriisiä ja NATO-jäsenyydestä pitäisi päättää ja levottomuutta maailmalla. Kolmas maailmansota tulee todennäköisesti vielä joskus, eiväthän ihmiset niin hyvin virheistään opi, joten saa nähdä, pystyykö Suomi säilymään itsenäisyytensä, vielä kun sen menettämiseen ei edes sitä mainittua maailmansotaa vaadita.
VastaaPoistaMinun mielestäni suomalaiset kyllä arvostavat itsenäisyyttä mutta eivät vaan samalla tavalla kuin ennen . Eihän tämän päivän nuori voi ajatella 1900-luvun alun tapahtumista samalla lailla kuin sen ajan ihmiset. Vaikka Suomen itsenäisyyttä saattaa välillä pitää itsestäänselvyytenä voi sitä silti samalla arvostaa. Itse uskon siihen, että Suomi pysyy itsenäisenä valtiona epävarmoista ajoista huolimatta.
VastaaPoistaTeksti oli hyvä ja kattava.
Mieleeni ei tule mitään syytä ajatella etteikö suomalaiset arvostaisi itsenäisyyttä. Suomalaisethan haluavat olla niinkin itsenäisiä ettei tänne saa tuoda ulkomaalaisia rikastuttamaan kulttuuriamme. Suomalaiset ovat hyvin tarkkoja oikeuksistaan. Ehkei enää kuitenkaan löydy samanlaista sisua puolustaa kotimaatamme isoja pommeja vastaan, mutta uskon, että suomalaisille itsenäisyys on hyvin tärkeä asia vaikka se ei välttämättä tarkoita enää samaa asiaa kuin yli 90 vuotta sitten.
VastaaPoista