Populaarikulttuuri - vapaa-aika Suomi, Finland

Suomen populaarikulttuuri

Osa 2

Opus 14

Vapaa-aika

Populaarikulttuuri on sana jolla kuvataan etenkin viihdeteollisuuden tuottamaa kulttuuria. Populaarikulttuuri koostuu ns. tavallisten ihmisten elämään kuuluvista kulttuurisista elementeistä,  kuten mm. musiikista, televisiosta, sarjakuvista, muusta viihdekirjallisuudesta sekä muista suuremman yleisön ajanvieteilmiöistä. 

1800-luvun kuluessa kiihtynyt teollistuminen sekä muuttoliike kaupunkeihin tarkoittivat luonnollisesti merkittävää muutosta kansankulttuurin kehityksessä. Tätä murrosta voidaan ehkä pitää möys modernin pop-kulttuurin syntynä.

Säännöllisiä työpäiviä tekevät työläiset tarvitsivat elämänsä täytteeksi uutta ajanvietettä, jota liikenne- ja tiedotusvälineiden kehitys tarjosi. Myöskin painotekniikan kehitys mahdollisti halvemman tuotannon ja niin ollen viihdekirjallisuuden leviämisen. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun uudet keksinnöt kuten äänilevy, elokuva ja radio toivat uusia mahdollisuuksia ihmisten vapaa-ajanviettoon. Vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa teatterikin oli suuressa suosiossa.

Toinen termi kuvaamaan 1900-luvun ihmisten vapaa-ajan viettoa on massakulttuuri, joka muodostui poplaarikulttuurin pohjalle vuosisadan alkukymmenillä. Kun maalta muuttaneiden työläisten palkantaso nousi ja työpäivä lyheni, oli heillä enemmän varakkuutta ja aikaa sijoittaa lomailuun. Tavallisen kansan viihdyttämisestä alkoi kehkeytyä suurin talousala ikinä. Radion ja musiikin sekä television ja elokuvien suosio kasvoi entisestään; lisäksi alettiin rakentamaan huvipuistoja ja panostamaan mm. rantalomailuun. Myöhempinä 1900-luvun vuosikymmenillä erityisesti matkailusta ja turismista muodostui tunnusomaisia piirteitä massakulttuurille.

Kaikkiaan voidaan päätellä, että nykyiset vapaa-ajanviettotavat ovat kehkeytyneet jo 1800-luvulta. Mikään ei ole muuttunut. Paitsi FB.

Lassi ”Saipa” Poutiainen, Elu Pihe, Johge Sepine

Teollistuminen ja sen kehitys Suomessa

Suomen varsinainen teollistuminen alkoi vasta 1860-luvulla, puunjalostuksteollisuudella, mutta teollistui nopeammin suhteessa muihin maihin joissa teollistuminen oli alkanut jo aiemmin. Kuitenki suomessa vielä 1900-luvulla 73% kansasta sai elantonsa maanviljelystä. Tärkeänä osana suomen teollistumista 1870 eteenpäin oli Tampere. Sinne oli kasautunut runsain määrin työläisiä. Tämä johtui varmasti siitä että tampereella sijaitsi suomen sekä tampereen isoin puuvillatehdas Finlayson. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Venäjä, Saksa ja Englanti ja tärkein tuontitavara oli vilja, jota tuotiin Venäjältä ja Saksasta.

Teollistumista käytiin kuitenki maalla seä kaupungissa, niissä vain valmistettiin eri tuotteita. Kaupungeissa toimi kirjapainoja, panimoja, tupakkatehtaita, elintarviketeollisuutta, kenkätehtaita ja konepajoja. Maaseudun teollisuus oli tyypillisesti raaka-aineteollisuutta kuten kaivos- tai saha-, paperi- ja tiiliteollisuutta.
1800-luvun teollistuminen toi hyötyjä sekä haittoja suomalaisten arkeen.Teollistumisen myötä yhteiskunnille syntyi uusia kulttuuri-ja vapaa-ajan muotoja.
Ihmisten työajat lyhenivät, sillä käytössä oli koneita, jotka alkoivat viedä ihmisten työt. Ihmisiä alettiin käyttää muihin tehtäviin, ja sen seurauksena ihmisiä erikoistui tehtäviin, joihin koneet eivät pystyneet. Lääketiede kehittyi ja kuolleisuus väheni.
Maatalous menetti pitkään säilyneen asemansa, ja väestö alkoi kerääntyä kaupounkeihin, missä töitä oli tarjolla. Ongelmia syntyi, sillä maalla ei ollut enää tarpeeksi työvoimaa.

Teollisuus kasvoi ja uusia teollisuusalueita syntyi toinen toisensa perään. Kaupungit alkoivat kasvaa hallitsemattomasti, ja tontit kallistuivat suuren kysynnän vuoksi.
Kaupungeissa alkoi olla huono hygienia ihmispaljouden vuoksi, ja slummialueita syntyi kaupunkilaistumisen myötä. Koneellinen tuotanto laski hintoja mikä taas nosti väestön elintasoa mutta hintojen laskemisen myötä työntekijöiden palkkakin aleni. Työolot huononivat ja ihmiset väsyivät fyysisesti.
Liikenne kehittyi teollistumisen myötä joka helpotti raaka-aineiden hankkimista ulkomailta. Teollistumisen aikana suomeenkin rakennettiin rautatieverkostoa, höyrylaiva sekä saimaankanava. Kulutustavaroiden määrä kasvoi joka lisäsi rahan merkitystä.
Teollistuminen toimi ensimmäisenä lähtölaukauksena ns. modernille kapitalismille ja sen kehittyminen aiheutti varallisuuden ja tuotantokapasiteetin valtavan nousun.

Lähteet: http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Teollisuuskaupungit/

http://www.tulsavo.fi/tarmo/kirja/1.htm ja oppikirja

- Lotta Kivimaa, Aulia Ranta-aho ja Elina Laitinen