Suomalainen populaarimusiikki 1970-luvulla

1970-luvun alkupuolella suomalainen populaarimusiikki oli yhä osittain käännönkukkasten kulta-aikaa, kun amerikkalaisia rock-kappaleita käännettiin suomen kielelle. Kuitenkin 70-luvun aikana kotimainen rock alkoi etsiä omaa identiteettiään ja paikkaansa musiikkikulttuurissa.

70-luvulla suomalainen populaarimusiikki koostui useista pienemmistä genreistä. Nämä genret saivat alkunsa kun 60-luvulta seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä rock-musiikki jakautui moneksi eri tyylisuunnaksi. 70-luvulla alkunsa saivat esimerkiksi suomalaiskansallinen rock, disco ja punk.

Suomi-rock kehittyi, kun musiikissa ei enää tyydytty käännöskappaleisiin, vaan sanoituksiin alettiin kiinnittää yhä ennemmän huomiota. Suomalainen rock omaksui myös piirteitä, jotka erottivat sen amerikkalaisesta rockista. Suomalainen melankolisuus alkoi näkyä myös rockissa ja suomen kielen ääntämys toi kappaleisiin uutta rytmiä ja erilaisia melodioita. Kappaleissa siirryttiin myös yhä enemmän kuvaamaan tunteita ja henkilökohtaisia tilanteita. Suomalaisia sanoituksistaan tunnettuja ja arvostettuja artisteja ovat mm. Juice Leskinen ja Mikko alatalo. Mikko Alatalo - Rikoo on riskillä ruma, Juice Leskinen - Musta aurinko nousee

Yksi ensimmäisistä varsinaisista suomirock-yhtyeistä oli Hurriganes. Yhtyeen tyyli oli yhä lähellä klassista rock-musiikkia ja yhtye esiintyikin englanniksi, mutta se pääsi silti nauttimaan suurta suosiota suomalaisyleisön joukossa. Hurriganes - Roadrunner (Tavastia 1974)

Suomeen rantautuessa täysin uusia rockin tyylilajeja nousi myös uudet yhtyeet pinnalle. Progressiivisen rockin myötä yleisön tietoisuuteen tulivat mm. Wigwam ja Tasavallan Presidentti. Molemmat yhtyeet perustettiin vuonna 1969 ja ne olivatkin kilpailuasemassa vastakkain. Nämä kaksi yhtyettä aloittivat suomessa ensimmäisen progressiivisen rockin aallon ja ovat olleet merkittäviä vaikuttajia suomalaisen populaarimusiikin historiassa. Wigwam - Luulosairas, Tasavallan Presidentti - Ramblin' (Tukholma 1974)

Rock-musiikissa yleistyi myös psykedeelinen rock. Siinä musiikin kautta haettiin toisia ulottuvuuksia ja ihmeellisiä tunnetiloja. Psykedeeliseen rockiin liittyi olellisesti nuorten suosima hippiliike, joka julisti rauhaa ja rakkautta. Suomalaisista yhtyeistä esimerkiksi Kingston Wall otti vaikutteita kyseisestä genrestä. Kingston Wall - With My Mind

Kolmas suomessa nopeasti kiinnostusta herättänyt tyylilaji oli punk. Pinnalle nousivat Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja Hassisen Kone. Suomalainen punk-musiikki oli energistä ja kantaaottavaa. Aivan samanlaista hysteriaa suomalaiset punk-yhtyeet eivät kuitenkaan saaneet aikaan kuin kollegansa ulkomailla. Pelle Miljoona - Juokse villi lapsi, Eppu Normaali - Rääväsuita ei haluta Suomeen, Hassisen Kone - Jurot nuorisojulkkikset

70-luvulla syntyi myös tyylilaji, jonka vaikutukset voi kuulla yhä yllättävän monissa kappaleissa. Disco oli aluksi yökerhojen tanssimusiikkia, mutta se levisi nopeasti yleiseksi suosion kohteeksi. Disco-musiikille tyypillistä oli elektroniset soittimet ja rumpukone, joista jälkimmäistä kuulee vieläkin yleisesti. Siinä missä rock- ja punk-musiikki oli meluista ja hieman vakavaa, oli disco taas iloista ja kepeää.

1970-luku oli kokonaisuudessaan suomalaisen musiikin nousukautta. Musiikkia myytiin ennätysmäärät, mikä johtui C-kasetin yleistymisestä. Suomalaiset innostuivat tekemään omaa musiikkiaan ja luomaan itselleen aivan omanlaisen tyylinsä. Osa 70-luvun yhtyeistä ja artisteista ovat vieläkin pinnalla ja arvostettuja.

Lähteet: 1, 2, 3

Tehnyt: Alli Siironen ja Aleksi Heinonen HI4

1970-luvun populaarimusiikki

1970-luvun suomalainen populaarimusiikki muodostui monen uuden musiikkityylin kautta. Rock ‘n roll -musiikki jakautui 1960- ja 1970-lukujen taitteessa useammaksi erilliseksi tyylisuunnaksi. 1970-luvulla saivat alkunsa suomalaiskansallinen rock, punk, disco ja monet muut tyylilajit.

1960 -luvun lopulla syntynyttä rock - tyylisuuntaa alettiin kutsua progressiiviseksi rockiksi. Se keskittyi musiikkiin virtuoottisuuteen ja sen pääkohtia olivat improvisaatio ja musiikin soiton vaikeus. Progen vastaliikkeeksi syntyi Englannissa 1970-luvun puolessa välissä punk-musiikki. Punkin periaatteena oli, että kuka tahansa voi soittaa hänen taidoistaan riippumatta. Tärkeintä oli asenne eikä niinkään kyky. Sanoitukset koskivat nuorison tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan. Myöhemmin ne alkoivat käsitellä myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia. Ensimmäinen pinnalle noussut punk-artisti oli Pelle Miljoona. Vanavedessä tulivat pian myös Eppu Normaali ja Hassisen Kone. Punk-musiikki oli energistä ja kantaaottavaa.

1970-luvulla syntyi tyyli joka oli musiikillisesti hyvin erilainen kuin mikään aiemmin, mutta jonka vaikutukset ovat nykyisinkin kuultavissa yllättävän monessa muussa musiikkityylissä. Disko-musiikiksi kutsuttu musiikki oli alun perin yökerhojen muodikas tanssityyli, mutta se levisi nopeasti yleisen suosion kohteeksi. Disko-musiikille tyypillistä on erilaisten elektronisten soittimien käyttö. Rumpukone ja syntetisaattori yleistyivät disko-musiikin myötä, ja rumpukoneen epäluonnollisen tasainen rytmi on nykyisin monien sävellyksien perusta. Suomessa harvinaisemmat funk- ja soul-musiikit vaikuttivat oleellisesti disko-musiikkiin, joka erosi selvästi ajan muista musiikillisista suuntauksista.

Aiempien vuosikymmenien käännöskulttuuri alkoi väistyä tuoreiden suomalaisten sävellyksien myötä, joihin alkoi leimautua tietty suomalainen musiikkityylli - melankolia ja kurjuus. Suomalaista iskelmämusiikkia muokkasivat ulkomainen ja kotimainen rockmusiikki ja esimerkiksi Kirkan iskelmätyyli sai vaikutteita rockista (Hetki Lyö)

Hurriganes syntyi 1970- luvun alussa ja vaikutti koko vuosikymmenen läpi antaen vaikutteita muille suomalaisille rock-yhtyeille. Tosin, Hurriganes painosti muita artisteja tekemään omaperäisempää musiikkia. Esimerkkeinä Juice Leskinen ja Mikko Alatalo.

Musiikkinäytteitä:

Hurriganes - I will stay: http://www.youtube.com/watch?v=EiUt_4Dctto

Juice Leskinen - Sika: http://www.youtube.com/watch?v=KnE4Jmv8Fto

Mikko Alatalo - Suojelusenkeli: http://www.youtube.com/watch?v=ZJXhVjD5oxk

Pelle Miljoona - Moottoritie on kuuma: http://www.youtube.com/watch?v=OHNAbqW1eVM

Eppu Normaali - Poliisi pamputtaa taas: http://www.youtube.com/watch?v=SHMW5VNHAEs

Kirka - Hetki lyö: http://www.youtube.com/watch?v=hvUyy4PI3ac

Lähteet:

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/mu/mu2/4_populaarimusiikki/61970luku?C:D=hNpW.gY8U&m:selres=hNpW.gY8U

Musiikintuntien materiaali

http://fi.wikipedia.org

-Riku ja Jeremias

2000-luvun suomalainen populaarimusiikki

2000-luku oli suomalaiselle populaarimusiikille merkittävää aikaa, sillä se vihdoin ja viimein saavutti arvostusta ja näkyvyyttä myös kansainvälisesti. Bändit kuten Nightwish, HIM, The Rasmus sekä Bomfunk MC's alkoivat keräämään musiikillaan julkisuutta myös Suomen ulkopuolelta. Ensimmäisiä suuria listahittejä kansainvälisillä markkinoilla olivat mm. Bomfunkin Freestyler sekä Daruden Sandstorm.

Vuonna 2006 Suomi saa musiikillaan entisestään julkisuutta kun kaikkien yllätykseksi Lordi voittaa vuosittaisen Euroopan maiden välisen laulukilpailun, Eurovisionin, ylivoimaisesti kappaleellaan Hard Rock Hallelujah.

Luku 2000 oli merkittävää aikaa myös suomalaiselle hiphop/rap -musiikille, jonka suosio ja kehitys kasvoi valtavasti vuosikymmenen aikana. Tähän vaikutti mm. studioteknologian paraneminen ja amerikkalaisten rap-artistien matkiminen humoristisen lähestymistavan sijaan. Suomenkielinen rap nousi myyntilistoille ja boomi sai suuretkin levy-yhtiöt kiinnostumaan rap artisteista. Esimerkkinä Fintelligens ja Kapasiteettiyksikkö. Ensimmäinen suomenkielinen platinaa myynyt hiphop albumi on vuonna 2003 julkaistu Pikku G:n Räjähdysvaaraa.

Myös suomalaisten naislaulajien määrä sekä suosio kasvaa lisää, johon osasyyllisenä uudet laulukilpailu/tv-ohjelmat kuten Popstars ja Idols.

Kaiken kaikkiaan 2000-luvun populaarimusiikin tapahtumat keskittyivät hiphoppiin ja kansainvälistymiseen. Molempien suosion nousuun on suurimpana vaikuttajana ollut digitalisoituminen, eli teknologian kehittyminen ja erityisesti internet. Tätä kautta musiikkiteollisuuteen tuli myös uusi ongelma joka alkoi yleistymään 2000-luvulla, nimittäin piratismi. Musiikkia alettiin levittämään laittomin keinoin kuten poltetuilla CD-levyillä ja internetin välityksellä. Ihmisten ei enää tarvitse maksaa musiikista.



Lähteet
- http://www.jazzpoparkisto.net/aikajana.php#v2000
- http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/mu/mu2/4_populaarimusiikki/92000luku?C:D=hNpW.gY8X&m:selres=hNpW.gY8X
- http://www.finlandia.es/public/default.aspx?contentid=94364&nodeid=36827&contentlan=1&culture=fi-FI
- tuntimateriaalit

Biisejä
- Bomfunk MC's Freestyler -- http://www.youtube.com/watch?v=ymNFyxvIdaM
- Darude Sandstorm -- http://www.youtube.com/watch?v=PSYxT9GM0fQ
- The Rasmus F-F-F Falling -- http://www.youtube.com/watch?v=LcB0LNrMFW4&ob=av2n
- Nightwish Nemo -- http://www.youtube.com/watch?v=9hmzR1CKGtA
- Lordi Hard Rock Hallelujah -- http://www.youtube.com/watch?v=-6Xl9tBWt54
- Fintelligens Vaan Sil On Väliä -- http://www.youtube.com/watch?v=ts8LOTZNX1E&feature=relmfu
- Pikku G Me Ollaan Nuoriso -- http://www.youtube.com/watch?v=pCdry6OQNtw
- Gimmel Roviolla -- http://www.youtube.com/watch?v=G11_QryTqZM

     POPULAARIMUSIIKKI 1990-LUVULLA



1990-luvun alkutaipaleella suomalaista yhteiskuntaa hidasti lama sen vuoksi ihmiset joutuivat miettimään rahanmenoa tarkemmin eikä sitä käytetty viihteeseen enää niin paljoa. Sen seurauksena konserttitoimintakin hiipui laman aikana. Musiikkielämään lama ei tehnyt suurempia muutoksia,  sillä aiempien vuosikymmenten tapaan myös  1990-luvulla syntyi uusia ilmiöitä. Iskelmän tämänkinkertaisenkin  suosion saavuttamisen lisäksi punk teki uutta tulemista grungen muodossa.  Aivan uudenlaisen musiikin lisäksi oli edelleen aistittavissa 1970-luvun vaikutteita.

Iskelmämusiikki koki etenkin kahden artistin myötä uusia tuulia. Kaikkien  aikojen menestynein tangokuningas, Jari Sillanpää kruunattiin vuonna 1995 tangokuninkaaksi.Osittain hänen ansiostaan tangon ja iskelmämusiikin suosio kasvoi uudelleen.


Toinen näistä menestyneistä iskelmälaulajista on vuosikymmenten puolivälissä esiin noussut Kaija Koo. Hän oli jo aiemmin julkaissut musiikkia, mutta hänen tekemäTuulen viemää-albumi oli vuosikymmenen eniten myydyimpiä levyjä. Iskelmämusiikin lisäksi myös tanssilavakulttuuri sai uutta intoa myös muiden artistien tanssittamina ympäri Suomen.

Rock-musiikin uusin muotivirtaus muodostui punkista vaikutteita ammentanut grunge eli yhdisteltiin erilaisia musiikkityylejä. Suomessa tämän tyylilajin edustajiksi voidaan nostaa tämmöisiä yhtyeitä kuin CMX, Don Huonot, Apulanta ja Tehosekoitin. Amerikkalaisperäinen grunge ei Suomessa esiintynyt suomalaisten yhtyeiden musiikissa kovinkaan vahvasti ja se oli edellä mainituissakin yhtyeissä ohimenevä ilmiö jonka jälkeen nämäkin yhtyeet ovat siirtyneet kukin omaan musiikilliseen suuntaansa.  Lieviä grunge vaikutteita omasi myös 1990-luvun lopulla mainetta niittänyt yhtye YUP.  Tyylin luojaksi nimetyn yhtyeen mukaan Apulantaa sanottiin Suomen Nirvanaksi.

1990-luvulla ilmestynyt selloilla heavy-musiikkia soittava Apocalypticaa alettiin kutsua suomalaisen populaarimusiikin outolinnuksi. Yhtyeestä tuli ensimmäisiä suomalaisia kansainvälisestikkin mainetta saanut yhtyeitä, he aloittivat uransa soittamalla Metallica-yhtyeen kappaleiden cover-versioita neljällä sellolla sovitettuna. Samoihin aikoihin vuosikymmenen loppupuolella suurimmiksi nimiksi oli nousemassa musiikkinsa taistolaisesta lauluperinteestä ammentanut Ultra Bra.

Myös maailmanmusiikkivaikutteet alkoivat tehdä tuloaan populaarimusiikkiin 1990-luvulla. Melkein vuosisata oli kulunut kansanmusiikin ja populaarimusiikin erkanemisesta, mutta nyt asiat alkoivat muuttua artistien myötä joita ei voitu yksiselitteisesti jakaa jompaankumpaan kategoriaan musiikkinsa puolesta. Useita rock-muusikoita rupesi kiinnostamaan suomalainen kansanmusiikki ja myös vieraiden kulttuureiden musiikki alkoi innostamaan yleisöä. Jo aiemmin uransa aloittaneet suomi-rockin varassa toimivia yhtyeitä oli monia kuten Eppu Normaali, Kolmas Nainen ja Popeda. Uudempaa polvea edustivat mm. Egotrippi, Aknestik ja Sir Elwoodin hiljaiset värit. Suomenkielisten yhtyeiden lisäksi myös englanninkieliset yhtyeet alkoivat saada jalansijaa. 1990-luvulla näitä alkavia yhtyeitä ovat esimerkiksi The Rasmus ja HIM.


          Musiikkinäytteitä:

- Jari Sillanpää: http://www.youtube.com/watch?v=AtZbtJw_-IQ
- Kaija Koo: http://www.youtube.com/watch?v=y3Peb6BIRxg
- Don Huonot: http://www.youtube.com/watch?v=I0vYDpWV_dI
- Apulanta: http://www.youtube.com/watch?v=bNWhJ6Z7Wb0
- Tehosekoitin: http://www.youtube.com/watch?v=w8is3EBfo0w
- Popeda: http://www.youtube.com/watch?v=3AE42FfNOSQ
- Ultra bra: http://www.youtube.com/watch?v=4x7bCVeMghY
- Eppu Normaali: http://www.youtube.com/watch?v=j8__ivneWno
- Egotrippi: http://www.youtube.com/watch?v=DcmO-f0-fo4
- Sir Elwoodin hiljaiset värit: http://www.youtube.com/watch?v=_nISrC6Hnns
- The Rasmus: http://www.youtube.com/watch?v=jgjh6yFPD7o&feature=related


 Lähteet: 
- http://www.finlandia.es/public/default.aspx?contentid=94364&nodeid=36827&contentlan=1&culture=fi-FI
- http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/mu/mu2/4_populaarimusiikki/81990luku?C:D=hNpW.gY8W&m:selres=hNpW.gY8W
- http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
- http://www.jazzpoparkisto.net/aikajana.php


Aino Kiramo

Suomalainen Popilaarimusiikki 20-50 luku

20-luku

Musiikki oli 20 luvulla iskelmää ja tanssimusiikkia johon otettiin vaikutteita anerikasta. Lisäksi gromofonilla kuuneltiin mm. Saksalaisia viihdelauluja, schlagereita ja kevyitä operettisävelmiä, joista otettiin sitten vaikutteita myös suomaliseen musiikkiin

30-ja 40 luku

30-luku oli ankaran laman aikaa. Tämän ja kieltolain yhteisvaikutuksen myötä otti suoman musiikki kultuuri taka pakkia, sillä kansalla ei ollut varaa kätdä ravintoloissa kuuntelemassa musiikkia ja jos oli niin ei sinne jaksettu lähteä koska ei saanut viinaa.
40-luku oli myös suomelle kovin kovin vaikeaa aikaa sillä silloin suomessa oli sota.Se näkyi myös musiikissa.
Musiikki oli siis sota henkeä nostattavaa. Suomeen tuli myös tanssikielto joka esti sen tanssahtelun musiikin tahtiin ja vielä kaiken huipuksi musiikin suurin suomalainen levittäjä yleisradio alkoi sotaajasta johtuen soittaan lähinnä vain isänmäällisia sotahenkeä nostattavia biisejä

50-luku

50-luvulla yritettiin piristää sodan masentamia mieliä kepeällä musiikilla. Myös suomalainen elokuvatuotanto alkoi 50-luvulla jolla oli iso merkitys musiikkiin , sillä tuon ajan elokuvissa laulaajollotettiin niin paljon että laulajilla ja lauluilla oli hyvin merkittävä osa elokuvissa.
50-luvulla musiikkiin  haettiin eksotiikkaa italialaisista käänetyistä iskelmistä ja etelä-amerikkalaisista tyyleistä. Toinen mullistava uutuus 50-luvulla oli äänentoiston paraneminen joka mahdollisti naislaulajat, sillä ne saivat hiljaisemmat ja pehmeämmätkin äänet kuulumaan.
Lisäksi 50-luvulla rock`n roll nosti päätään myös suomessa ja nousi uhkaamaan perinteistä iskelmää suosiossa. Tosin aluksi rock´n roll oli lähinnä amerikkalaisten artistien kopiomista.

Lähteet:
oppitunnin materiaali
http://pomus.net/kehityslinjat/1945-1959
Aleksi ja Juho

Suomalainen populaarimusiikki 1960 -luvulla

1960-luvun suomalaisen populaarimusiikin tyyleihin ja ilmiöihin kuuluivat teinipop, rautalankamusiikki, rautalankamusiikki, protestilaulut ja rock. Teinipopilla tarkoitettiin suuntausta, jossa muusikoista alettiin tehdä yhä enemmän nuorison idoleja. Muun muassa Mario Rung ja Laila Kinnunen nousivat suosioon lapsenäänisinä teinityttöinä. Kinnunen edusti Suomea myös ensi kertaa Eurovision laulukilpailussa vuonna 1961 kappaleellaan Valoa ikkunassa, ja se sijoittui sijalle 10. Ominaista teinipopille oli sen kiltteys, eikä se pyrkinyt olemaan samaan tapaan flirttaileva kuin esimerkiksi tuon ajan supertähden Elviksen tuotanto.  Vaikutteita teinipop sai maailmantähdiltä kuten Cliff Richard ja Paul Anka. 

  

Samaan aikaan myös iskelmäelokuvat kuten Iskelmäkaruselli olivat kovassa nosteessa. Vuonna 1960 televisiossa alkoi pyöriä vielä 2000-luvullakin MTV3:lla nähty Levyraati, jossa tuomarit arvioivat tuoreita iskelmäkappaleita. Ohjelman avulla artisteja ja bändejä nousi suuren kansan tietoisuuteen.