Suomalainen taidemusiikki

Yleisesti Suomessa on poikkeuksellisen suuri musiikkioppilaitosverkosto. Niissä opiskelee noin 54 000 lasta ja nuorta. Suomessa on runsaasti myös sinfonia- ja kamariorkestereita. Nimenomaan taidemusiikkia harrastetaan yksityisesti ja yhteisöjen piirissä mm. kuoroissa, orkestereissa ja oopperayhdistyksissä.



Suuren yhteiskunnan apurahajärjestelmän avulla suomalaiset taitelijat saavat erilaisia työskentelyapurahoja. Tämä mahdollistaa säveltäjänä toimimisen päätoimisena työnä. Mikään muusiikkilaji ei pärjää ilman vaikutteita muualta. Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät ovat saaneet vaikuitteita niin toisiltaan kuin muualta maailmasta.



Suomalaisesta taidemusiikista ennen Sibeliusta on vain vähän tietoa. Musiikkitoiminnasta vastasi kirkko, luostarit ja koulut 1600-luvulle asti. Vuonna 1582 julkaistiin teos Piae Cantiones. Teos Suomen kannalta tärkeä ja sen 400-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1982. Musiikin keskuksena toimi Varsinais-Suomi ja Turku.



Julkinen konserttielämä alkoi v.1790, jolloin Turussa syntyi ensimmäinen konserttiyhdistys Turun Soitannollinen seura. Turun palon (v.1827) seurauksena kulttuurin keskus siirtyi Helsinkiin. Helsingin yliopistossa v. 1827 syntynyt Akateeminen Musiikkiseura oli tärkeä edistys. Ensimmäinen ammattiorkesteri syntyi v. 1882 ja sen perustajana toimi Robert Kajanus. Kajanus oli säveltäjä ja kapellimestari. Hän toimi mm. Jean Sibeliuksen kanssa.



Jean Sibelius (syntyi 1865) oli ensimmäinen merkittävä säveltäjä. Hän oli Suomalaisen kulttuurin suuri esikuva. Sibelius sävelsi todella paljon tuotantoa ja sai kuuluisuutta ulkomaita myöden. Tärkeimpinä teoksina 7 sinfoniaa, Satu, Finlandia, Valse Triste ja Viulukonsertto.



Sibelius oli aikansa arvostetuin säveltäjä, mutta miestä nimeltä Oskar Merikanto pidettiin kaikkein suosituimpana säveltäjänä. Hänen laulunsa muistutti kansansävelmiä. Hän oli myls pianisti, urkuri ja orkesterinjohtaja.



Suomen taiteen kultakaudeksi kuvataan vuosia 1890-1920. Silloin varsinkin kuvataide kukoisti. Musiikissa kultakausi päättyi oopperaan. Keskeinen henkilö oopperoissa oli Aino Ackte, joka perusti samoihin aikoihin Savonlinnan oopperajuhlat (n. vuosi 1915).



Tyypillistä 1900-luvun alkupuolelle oli musiikin kansallisromanttiset sävyt, jotka väistyivät euroopasta tulleiden vaikutteiden tieltä. Musiikissa alkoi vaikuttaa erityisesti impressionalismi. Suomenruotsalaisten Erik Bergmanin ja Einar Englundin avulla musiikki modernisoitui voimakkaasti.

Näytteet: Finlandia http://www.youtube.com/watch?v=yJWNLIQhYH0
Piae Cantonies http://www.youtube.com/watch?v=Rl1qIgg8Z7o
Valse Triste http://www.youtube.com/watch?v=66YMJzoNvs0&feature=fvst
Viulukonsertto http://www.youtube.com/watch?v=ctgQKH9_qBM

lähteet: koulun monisteet, www.wikipedia.org

Paavo Lamminsivu, Eetu Pykäläinen Kurssi MU 02

Suomalainen taidemusiikki

Suomalainen taidemusiikki on lähtöisin messusävelmistä, joita kutsuttiin gregoriaaniseksi lauluksi. Kirkko vastasi muutenkin musiikillisestä toiminnasta 1600-luvulla. Suomalaisen taidemusiikin alkuajoilta on kuitenkin vaina vähän tietoa. Vanhin säilynyt nuottikokoelma on piae cantiones(isänmaallisia lauluja), joka on vuodelta 1582.

Näihin aikoihin musiikin ja kulttuurin keskuksena toimi Varsinais-Suomi ja Turku ympäristöineen. Hovielämän olemattomuuden taki taidemusiikki kehittyi hitaasti. Turun yliopisto v. 1640 oli suuri edistysaskel musiikin kehityksessä. Sen myötä moniäänisen laulun ja soitinmusiikin harrastus kasvoi ja musiikkia alettiin harrastaa myös porvarikodeissa. Vuonna 1827 sattuneen turun palon myötä musiikin keskus siirtyi kuitenkin helsinkiin. Ensiksi Fredrik Pacius yhdisti Suomen musiikkipiirit ja lopulta Suomen ensimmäinen ammattilaisorkesteri näki

päivänvalon vuonna 1882 Robert Kajanuksen johtamana.

Kuvassa Suomen ensimmäisen Ammattilaisorkesterin johtaja Robert Kajanus. Kajnus oli todella koulutettu säveltäjä ja kapellimestari. Hän on opiskellut Dresdenissä, Leipzigissä ja Pariisissa. Kajanus orkestereineen tuli tunnetuksi erityisesti Jean Sibeliuksen sävellysten tulkitsijana. Kajanuksen säveltämä Sotamarssi on monien Ilmavoimien joukko-osastojen kunniamarssi. Kajanus kuoli vuonna 1933 Helsingissä.

1800-luvun lopulla kansallisaatteiden viriämisen myötä alettiin säveltää kansallisromantiikan hengessä. Vaikutteita sävellyksiin antoi mm. kalevala. Eräs kuuluisa tuon ajan säveltäjä oli Erik Tulindberg, joka oli vuonna 1761 syntynyt säveltäjä. Häntä on pidetty varhaisimpana taidemusiikin säveltäjänä suomessa. Tulindbergin säilyneitä teoksia olivat mm. Viulukonsertto B-Duuri op. 1 ja polonaise con variationi sooloviululle.

Tuntemattoman taiteilijan sivuprofiilikuva Erik Tulinbergistä.

Toinen tunnettu säveltäjä oli vuonna 1828 syntynyt Karl Collan. Collanin tunnetuin sävellys on Sylvian Joululaulu ja hän oli nimenomaan erikoistunut juuri yksinkertaisiin kuoro- ja yksinlauluihin. Collan kuoli vuonna 1871. Collan oli myös naimisissa suomen musiikkipiirit yhdistäneen Fredrik Paciuksen tyttären kanssa. Muita tunnettuja säveltäjiä olivat Bernhard Henrik Crusell, Cabriel Linsen ja Henrik Borenius. Lopuksi vielä kaunis tulkinta Karl Collanin kappaleesta Sylvian joululaulu: http://www.youtube.com/watch?v=xUyYnv8RIZQ

Lähteet: Muistiinpanot ja Wikipedia