Alakuloa ja kaipuuta - Iskelmämusiikki Suomessa

Iskelmämusiikki rantautui Suomeen 1920-luvulla, kun Amerikasta ja Saksasta saatiin vierailevia muusikoita ja uusia nuotteja maahan. Seuraavalla vuosikymmenellä pääosaan pääsivät orkesterit ja iskelmä alkoi levitä levyjen lisäksi myös radion kautta.
Iskelmämusiikkia pidetään suurimmalta osin hyvin alakuloisena, niinkuin myös meitä suomalaisia. Muun muassa juuri tämän seikan vuoksi iskelmä on vahvasti suomalaisten juttu.

Ensimmäinen iskelmäsävellyskilpailu järjestettiin vuonna 1949 Yleisradion toimesta.
Iskelmän synnyn alkuvuodet olivat mieslaulajien loistokautta, mutta 1950-luvulle tultaessa myös naiset löivät itsensä läpi. Levytys ja myynti olivat huipussaan tällä vuosikymmenellä.

1960-luvulla yleisön kiinnostus iskelmää kohtaan kohosi ja sitä edesauttoi myös Sävelradio, joka aloitti toimintansa 1963. Myös tunnettu Syksyn Sävel -kilpailu starttasi samoihin aikoihin ja näinä vuosina myös Euroviisuihin osallistuttiin ensimmäisen kerran suomalaisella edustuksella. 60-luvulla esiin nousi useita tänäkin päivänä tunnettuja artisteja kuten Katri Helena, Danny, Tapani Kansa, Kirka ja Paula Koivuniemi.

Seuraavien vuosikymmenien aikana suomenkielistä iskelmämusiikkia alettiin arvostaa toden teolla, uusia tekniikoita luotiin ja kappaleista tehtiin enemmän massaa miellyttäviä. Artistien osalta vanhat suosikit pysyivät kuitenkin pinnalla.

1990-luku oli jälleen suosiollista aikaa iskelmälle, ja sitä voisi kutsua jopa iskelmämusiikin kulta-ajaksi. Nousukausi on kuitenkin jatkunut myös 2000-luvulla, ja saamme yhä nauttia suomalaisten iskelmäartistien tuotoksista. Iskelmämusiikki on edelleenkin yksi suosituimmista musiikkityyleistä Suomessa.

Tunnetuimmaksi nousseita iskelmäartisteja ovat vanhoilta ajoilta Katri Helena, Paula Koivuniemi sekä Kari Tapio, kun taas nuorempaa iskelmäsukupolvea edustavat Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Anna Eriksson ja Simo Silmu.

Kuuntele: Pave Maijanen - Lähtisitkö ja Katri Helena - Anna mulle tähtitaivas


Lähteet:
1. http://www.tangomarkkinat.fi/iskelma_tulee_suomeen.html
2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_iskelm%C3%A4t
3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Iskelm%C3%A4musiikki
4. tunnilla saadut monisteet

Iina, Elina ja Camilla MU02

Huumorimusiikki Suomessa

Läpi ihmiskunnan historian ihmiset ovat pyrkineet viihdyttämään itseään monenlaisin keinon. Yksi mullistavimmista viihteen muodoista oli teatterikulttuurin syntyminen, joka vaikutti pysyvästi taiteiden kehittymiseen. Vähitellen myös musiikin saralla alettin työstämään niin kutsuttua huumorimusiikkia. Suomeen huumorimusiikki rantautui ennen 1900-luvun puoli väliä. Yksi suomalaisen huumorimusiikin vaikuttavimmista tekijöistä Reino Helismaa, jonka aikaan saannos oli esimerkiksi Rillumarei (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rillumarei <-- Lue jos kiinnostaa). Huumorimusiikki toimi Suomessa erityisesti sodan aikana, jolloin ajat olivat kurjia ja ihmisten mieli matalalla. Sodan jälkeen huumorimusiikin suosio on yhä kasvanut ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten sydämissä. Tunnettuja huumorimuusikkoja / huumorimusiikkia soittavia yhtyeitä Suomessa ovat muun muassa;
- Vesa-Matti Loiri
- Jope Ruonansuu
- Kummelit
- Lapinlahden linnut


Alla  huumoripitoisia musiikkivideoita;
Kummeli - Toyota Mark 2
Jope Ruonansuu - Annelin silmin

Kuten kappaleista voi huomata, laulujen aiheet vaihtelevat niin yhteiskunnallisita asioista yksityiselämän puolelle. Huumorimusiikkia ei ole sidottu tiettyyn genreen vaan huumorimusiikki voi olla esimerkiksi iskelmää (suurin osa -70 ja -80 luvun huumorikappaleista oli iskelmää) tai rap -musiikkia.

Eetu H 10B, Joonas K 10A, Elmeri K 10C - MU2

Musiikki ottaa kantaa - Suomalainen punk- ja folkmusiikki sekä protestilaulut

Suomalainen punk-musiikki

Punk on 1970-luvulla syntynyt nuoriso- tai vastakulttuuri. Punk:iin kuuluu rockmusiikki, jolle on luonteenomaista nopea tempo, yksinkertaiset kappalerakenteet, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys. Punkissa tärkeämpää on asenne kuin kyky soittaa musiikkia hienosti tai edes oikein. Punkrock on sanoituksiltaan yleensä kantaaottavaa. Punk-liikkeen syntyyn vaikutti englannin nuorisoa vaivannut korkea työttömyys, mihin punk-sanoitukset pyrkivät ottamaan kantaa. Myöhemmin sanoitukset alkoivat käsitellä myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia.

Punk Suomessa

Suomessa punk-liike herätti nopeasti kiinnostusta. Ensimmäisiä pinnalle nousseita artisteja oli Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja Hassisen Kone. Punk nähtiin underground-musiikkina ja Suomeen kehittyi ja juurtui myös HC:ksi kutsuttu punkin rajumpi ja nopeatempoisempi laji.

Kaupallinen punk-kulttuuri ei kestänyt Suomessa kauaa ja hiipuikin 1980-luvun puoliväliin mennessä. Varsinainen punk kehittyi tästä huolimatta. 1990-luvulla parhaiten kaupallisesti menestyi huumoripunkia soittanut yhtye Klamydia.

http://www.youtube.com/watch?v=ILUP4Ti2VjI


Folkmusiikki

Folkmusiikki on eurooppalaisista ja pohjois-amerikkalaisista kansanmusiikkiperinteistä 1900-luvulla syntynyt populaarimusiikin suuntaus. Folk-kappaleiden sanoituksiin on monesti otettu mallia taiderunoudesta eikä pelkistä kansamusiikin sanoituksista. Folkmusiikki on helpointa tunnistaa sen melodisuudesta sekä sen kantaaottavista sanoista.

 

Suomeen folkmusiikki rantautui 1960-luvun lopulla. Ehkä tunnetuin kotimainen folk-levytys tuolta ajalta on Buffy Sainte-Marien säveltämän Universal Soldier-laulun Hectorin suomenkielinen versio Palkkasoturi. Myös Irwin Good esitti protestilauluja folk-artistina.
Suosituimpia suomalaisia folk-artisteja ovat mm. Cumulus ja Hootenanny Trio. Tunnetuimpia folk-artisteja maailmalla on mm. Bob Dylan ja Woody Guthrie.


http://www.youtube.com/watch?v=-E55CMp8yLY

Protestilaulut

Protestilaulujen aiheena ovat yleensä yhteiskunnalliset ongelmat, ja niitä kritisoidaan lauluissa. Omia protestilauluja on monilla poliittisilla ja yhteiskuntaan vaikuttavilla liikkeillä, mm. työväenliikkeellä, rauhanliikkeellä ja ympäristöliikeellä.
Nimi protestilaulu tulee latinankielen sanasta protestum, jolla tarkoitetaan vastalausetta. Suomessa protestilaulut yleistyivät erityisesti 1960-luvun puolivälissä. Laulujen esikuvana oli yhdysvaltalainen folkmusiikki. Tunnetuimpia suomalaisia protestilaulajia ovat Irwin Goodman, "Folk-Fredi" ja Hector.

Humoristisessa mielessä yhteiskunnan epäkohdat tulivat esille Juha Vainion, Reino Helismaan ja Veikko Laven tekemissä lauluissa. Näihin yhteiskunnan epäkohtiin ottaa kantaa nykyisin myös rap-musiikki, joten rap-kappaleita pidetään eräänlaisina protestilauluina.



Protestilauluja edelsivät kisällilaulut. Niitä tehtiin työväenliikkeen piirissä ja ne ottivat humoristisesti kantaa politiikan ilmiöihin.

http://www.youtube.com/watch?v=VD6zQqlrWEQ

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/ , http://opinnot.internetix.fi/






Tehnyt: Aulia Ranta-Aho, Miina Myllyaho ja Linda-Maija Lampila, MU02

Suomalainen taidemusiikki

Yleisesti Suomessa on poikkeuksellisen suuri musiikkioppilaitosverkosto. Niissä opiskelee noin 54 000 lasta ja nuorta. Suomessa on runsaasti myös sinfonia- ja kamariorkestereita. Nimenomaan taidemusiikkia harrastetaan yksityisesti ja yhteisöjen piirissä mm. kuoroissa, orkestereissa ja oopperayhdistyksissä.



Suuren yhteiskunnan apurahajärjestelmän avulla suomalaiset taitelijat saavat erilaisia työskentelyapurahoja. Tämä mahdollistaa säveltäjänä toimimisen päätoimisena työnä. Mikään muusiikkilaji ei pärjää ilman vaikutteita muualta. Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät ovat saaneet vaikuitteita niin toisiltaan kuin muualta maailmasta.



Suomalaisesta taidemusiikista ennen Sibeliusta on vain vähän tietoa. Musiikkitoiminnasta vastasi kirkko, luostarit ja koulut 1600-luvulle asti. Vuonna 1582 julkaistiin teos Piae Cantiones. Teos Suomen kannalta tärkeä ja sen 400-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1982. Musiikin keskuksena toimi Varsinais-Suomi ja Turku.



Julkinen konserttielämä alkoi v.1790, jolloin Turussa syntyi ensimmäinen konserttiyhdistys Turun Soitannollinen seura. Turun palon (v.1827) seurauksena kulttuurin keskus siirtyi Helsinkiin. Helsingin yliopistossa v. 1827 syntynyt Akateeminen Musiikkiseura oli tärkeä edistys. Ensimmäinen ammattiorkesteri syntyi v. 1882 ja sen perustajana toimi Robert Kajanus. Kajanus oli säveltäjä ja kapellimestari. Hän toimi mm. Jean Sibeliuksen kanssa.



Jean Sibelius (syntyi 1865) oli ensimmäinen merkittävä säveltäjä. Hän oli Suomalaisen kulttuurin suuri esikuva. Sibelius sävelsi todella paljon tuotantoa ja sai kuuluisuutta ulkomaita myöden. Tärkeimpinä teoksina 7 sinfoniaa, Satu, Finlandia, Valse Triste ja Viulukonsertto.



Sibelius oli aikansa arvostetuin säveltäjä, mutta miestä nimeltä Oskar Merikanto pidettiin kaikkein suosituimpana säveltäjänä. Hänen laulunsa muistutti kansansävelmiä. Hän oli myls pianisti, urkuri ja orkesterinjohtaja.



Suomen taiteen kultakaudeksi kuvataan vuosia 1890-1920. Silloin varsinkin kuvataide kukoisti. Musiikissa kultakausi päättyi oopperaan. Keskeinen henkilö oopperoissa oli Aino Ackte, joka perusti samoihin aikoihin Savonlinnan oopperajuhlat (n. vuosi 1915).



Tyypillistä 1900-luvun alkupuolelle oli musiikin kansallisromanttiset sävyt, jotka väistyivät euroopasta tulleiden vaikutteiden tieltä. Musiikissa alkoi vaikuttaa erityisesti impressionalismi. Suomenruotsalaisten Erik Bergmanin ja Einar Englundin avulla musiikki modernisoitui voimakkaasti.

Näytteet: Finlandia http://www.youtube.com/watch?v=yJWNLIQhYH0
Piae Cantonies http://www.youtube.com/watch?v=Rl1qIgg8Z7o
Valse Triste http://www.youtube.com/watch?v=66YMJzoNvs0&feature=fvst
Viulukonsertto http://www.youtube.com/watch?v=ctgQKH9_qBM

lähteet: koulun monisteet, www.wikipedia.org

Paavo Lamminsivu, Eetu Pykäläinen Kurssi MU 02

Oppivelvollisuus ja suomalaisen koululaitoksen kehitys

Suomen historiassa pitkään opettaminen kuului papistolle ja opettamisen sisältö keskittyi lähinnä raamatun sanoman opiskeluun. Koulut tulivat Suomeen kirkon kautta, joista ensimmäinen perustettiin Turkuun jo keskiajalla. Yleistä oli opetella asioita ulkoa, mutta esimerkiksi luku- ja kirjoitustaito oli tavallisen kansan keskuudessa erittäin harvinaista vielä 1800-luvun alkupuolella.

Vanhempien tehtävänä 1800-luvulla oli opettaa lapsilleen kristilliset opit ja lukutaito. Kirkko valvoi opetusta järjestämällä kinkereitä, joissa kuulusteltiin opeteltaviksi määriteltyjä asioita. Usein apuna oli vielä kylällä vieraileva kiertokoulu, jossa kiertelevä opettaja opetti ihmisiä eri paikkakunnilla. Tämä mahdollisti ihmisten opiskelun sellaisillakin seuduilla, joissa kansakoulua ei ollut.

Suuri harppaus Suomen koululaitoksen kehityksessä tapahtui 1866, kun senaatti antoi kansakouluasetuksen Uno Cygnaeuksen vuonna 1857 antaman esityksen pohjalta. Häntä pidetäänkin yleisesti koko suomalaisen kansakoulun isänä. Asetus sääti kunnan järjestämästä kirkosta erillisestä peruskoulusta ja sen kesto oli neljä vuotta. Tässä vaiheessa kansakoulu oli vielä kunnalle vapaaehtoinen palvelu ja kirkon tukemat kiertokoulut olivat vielä sen takia elossa joitain kymmeniä vuosia. Vasta 1900-luvun taitteessa kaikki kunnat pakotettiin piirijakosopimuksessa järjestämään kaikille asutuskeskusalueilleen kansakouluopetusta.

Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki. Se muutti kansakoulun kuusivuotiseksi ja kaikille lapsille pakolliseksi. Tosin esimerkiksi Lapissa ja Karjalassa oli lopulta vuosikymmenien siirtymäajat lain käytäntöönpanolle. Vielä myöhemmin 1960-luvulla oppivelvollisuuslakia muutettiin niin, että kansakoulu piteni kahdeksaan vuoteen.

Ennen rakennemuutosta Suomen koululaitos perustui kolmeen asteeseen. Kansakoulu oli ensimmäinen, josta neljännen vuoden jälkeen pystyi hakemaan oppikouluun, joka hajaantui viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Lisänä olivat vielä ammatilliset opinnot, joihin jotkut menivät keskikoulun jälkeen. Oppikoulun jälkeen olivat vielä korkeakoulut, esimerkiksi yliopistot. Muutosten jälkeen vanhat mallit hylättiin ja siirryttiin nykyiseen peruskoulumalliin, jossa on yhdeksän vuotta kestävä peruskoulujakso, jonka jälkeen voi hakea toisen asteen koulutukseen joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, josta seuraa korkean asteen koulut, yliopistot ja ammatikorkeakoulut.

Nykyinen malli: 

Lähteet:

 http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/kouluhistoria/sisallys


Wikipedia:
Alicea, Ines: U.S. trails other countries - in producing college graduates. ((viittaa tietolähteenä OECD     Education at a Glance 2006:een)) Study Abroad, huhtikuu 2007, nro 41, s. 8. (englanniksi)
Clark, Nick: WENR, September/October 2003: Finland. Syyskuu 2003. World Education News & Reviews. Viitattu 21.8.2007. (englanniksi)



Kuvalähteet:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/Uno_Cygnaeus2.jpg/240px-Uno_Cygnaeus2.jpg
http://www.oph.fi/download/bd0aa2294baa1596106dd0fec273497254b23dea.jpg

Tatu Suhonen ja Jere Kankaanpää

1970-luvun populaarimusiikki

1970-luvun suomalainen populaarimusiikki muodostui monen uuden musiikkityylin kautta. Rock ‘n roll -musiikki jakautui 1960- ja 1970-lukujen taitteessa useammaksi erilliseksi tyylisuunnaksi. 1970-luvulla saivat alkunsa suomalaiskansallinen rock, punk, disco ja monet muut tyylilajit.

1960 -luvun lopulla syntynyttä rock - tyylisuuntaa alettiin kutsua progressiiviseksi rockiksi. Se keskittyi musiikkiin virtuoottisuuteen ja sen pääkohtia olivat improvisaatio ja musiikin soiton vaikeus. Progen vastaliikkeeksi syntyi Englannissa 1970-luvun puolessa välissä punk-musiikki. Punkin periaatteena oli, että kuka tahansa voi soittaa hänen taidoistaan riippumatta. Tärkeintä oli asenne eikä niinkään kyky. Sanoitukset koskivat nuorison tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan. Myöhemmin ne alkoivat käsitellä myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia. Ensimmäinen pinnalle noussut punk-artisti oli Pelle Miljoona. Vanavedessä tulivat pian myös Eppu Normaali ja Hassisen Kone. Punk-musiikki oli energistä ja kantaaottavaa.

1970-luvulla syntyi tyyli joka oli musiikillisesti hyvin erilainen kuin mikään aiemmin, mutta jonka vaikutukset ovat nykyisinkin kuultavissa yllättävän monessa muussa musiikkityylissä. Disko-musiikiksi kutsuttu musiikki oli alun perin yökerhojen muodikas tanssityyli, mutta se levisi nopeasti yleisen suosion kohteeksi. Disko-musiikille tyypillistä on erilaisten elektronisten soittimien käyttö. Rumpukone ja syntetisaattori yleistyivät disko-musiikin myötä, ja rumpukoneen epäluonnollisen tasainen rytmi on nykyisin monien sävellyksien perusta. Suomessa harvinaisemmat funk- ja soul-musiikit vaikuttivat oleellisesti disko-musiikkiin, joka erosi selvästi ajan muista musiikillisista suuntauksista.

Aiempien vuosikymmenien käännöskulttuuri alkoi väistyä tuoreiden suomalaisten sävellyksien myötä, joihin alkoi leimautua tietty suomalainen musiikkityylli - melankolia ja kurjuus. Suomalaista iskelmämusiikkia muokkasivat ulkomainen ja kotimainen rockmusiikki ja esimerkiksi Kirkan iskelmätyyli sai vaikutteita rockista (Hetki Lyö)

Hurriganes syntyi 1970- luvun alussa ja vaikutti koko vuosikymmenen läpi antaen vaikutteita muille suomalaisille rock-yhtyeille. Tosin, Hurriganes painosti muita artisteja tekemään omaperäisempää musiikkia. Esimerkkeinä Juice Leskinen ja Mikko Alatalo.

Musiikkinäytteitä:

Hurriganes - I will stay: http://www.youtube.com/watch?v=EiUt_4Dctto

Juice Leskinen - Sika: http://www.youtube.com/watch?v=KnE4Jmv8Fto

Mikko Alatalo - Suojelusenkeli: http://www.youtube.com/watch?v=ZJXhVjD5oxk

Pelle Miljoona - Moottoritie on kuuma: http://www.youtube.com/watch?v=OHNAbqW1eVM

Eppu Normaali - Poliisi pamputtaa taas: http://www.youtube.com/watch?v=SHMW5VNHAEs

Kirka - Hetki lyö: http://www.youtube.com/watch?v=hvUyy4PI3ac

Lähteet:

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/mu/mu2/4_populaarimusiikki/61970luku?C:D=hNpW.gY8U&m:selres=hNpW.gY8U

Musiikintuntien materiaali

http://fi.wikipedia.org

-Riku ja Jeremias

2000-luvun suomalainen populaarimusiikki

2000-luku oli suomalaiselle populaarimusiikille merkittävää aikaa, sillä se vihdoin ja viimein saavutti arvostusta ja näkyvyyttä myös kansainvälisesti. Bändit kuten Nightwish, HIM, The Rasmus sekä Bomfunk MC's alkoivat keräämään musiikillaan julkisuutta myös Suomen ulkopuolelta. Ensimmäisiä suuria listahittejä kansainvälisillä markkinoilla olivat mm. Bomfunkin Freestyler sekä Daruden Sandstorm.

Vuonna 2006 Suomi saa musiikillaan entisestään julkisuutta kun kaikkien yllätykseksi Lordi voittaa vuosittaisen Euroopan maiden välisen laulukilpailun, Eurovisionin, ylivoimaisesti kappaleellaan Hard Rock Hallelujah.

Luku 2000 oli merkittävää aikaa myös suomalaiselle hiphop/rap -musiikille, jonka suosio ja kehitys kasvoi valtavasti vuosikymmenen aikana. Tähän vaikutti mm. studioteknologian paraneminen ja amerikkalaisten rap-artistien matkiminen humoristisen lähestymistavan sijaan. Suomenkielinen rap nousi myyntilistoille ja boomi sai suuretkin levy-yhtiöt kiinnostumaan rap artisteista. Esimerkkinä Fintelligens ja Kapasiteettiyksikkö. Ensimmäinen suomenkielinen platinaa myynyt hiphop albumi on vuonna 2003 julkaistu Pikku G:n Räjähdysvaaraa.

Myös suomalaisten naislaulajien määrä sekä suosio kasvaa lisää, johon osasyyllisenä uudet laulukilpailu/tv-ohjelmat kuten Popstars ja Idols.

Kaiken kaikkiaan 2000-luvun populaarimusiikin tapahtumat keskittyivät hiphoppiin ja kansainvälistymiseen. Molempien suosion nousuun on suurimpana vaikuttajana ollut digitalisoituminen, eli teknologian kehittyminen ja erityisesti internet. Tätä kautta musiikkiteollisuuteen tuli myös uusi ongelma joka alkoi yleistymään 2000-luvulla, nimittäin piratismi. Musiikkia alettiin levittämään laittomin keinoin kuten poltetuilla CD-levyillä ja internetin välityksellä. Ihmisten ei enää tarvitse maksaa musiikista.



Lähteet
- http://www.jazzpoparkisto.net/aikajana.php#v2000
- http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/mu/mu2/4_populaarimusiikki/92000luku?C:D=hNpW.gY8X&m:selres=hNpW.gY8X
- http://www.finlandia.es/public/default.aspx?contentid=94364&nodeid=36827&contentlan=1&culture=fi-FI
- tuntimateriaalit

Biisejä
- Bomfunk MC's Freestyler -- http://www.youtube.com/watch?v=ymNFyxvIdaM
- Darude Sandstorm -- http://www.youtube.com/watch?v=PSYxT9GM0fQ
- The Rasmus F-F-F Falling -- http://www.youtube.com/watch?v=LcB0LNrMFW4&ob=av2n
- Nightwish Nemo -- http://www.youtube.com/watch?v=9hmzR1CKGtA
- Lordi Hard Rock Hallelujah -- http://www.youtube.com/watch?v=-6Xl9tBWt54
- Fintelligens Vaan Sil On Väliä -- http://www.youtube.com/watch?v=ts8LOTZNX1E&feature=relmfu
- Pikku G Me Ollaan Nuoriso -- http://www.youtube.com/watch?v=pCdry6OQNtw
- Gimmel Roviolla -- http://www.youtube.com/watch?v=G11_QryTqZM

     POPULAARIMUSIIKKI 1990-LUVULLA



1990-luvun alkutaipaleella suomalaista yhteiskuntaa hidasti lama sen vuoksi ihmiset joutuivat miettimään rahanmenoa tarkemmin eikä sitä käytetty viihteeseen enää niin paljoa. Sen seurauksena konserttitoimintakin hiipui laman aikana. Musiikkielämään lama ei tehnyt suurempia muutoksia,  sillä aiempien vuosikymmenten tapaan myös  1990-luvulla syntyi uusia ilmiöitä. Iskelmän tämänkinkertaisenkin  suosion saavuttamisen lisäksi punk teki uutta tulemista grungen muodossa.  Aivan uudenlaisen musiikin lisäksi oli edelleen aistittavissa 1970-luvun vaikutteita.

Iskelmämusiikki koki etenkin kahden artistin myötä uusia tuulia. Kaikkien  aikojen menestynein tangokuningas, Jari Sillanpää kruunattiin vuonna 1995 tangokuninkaaksi.Osittain hänen ansiostaan tangon ja iskelmämusiikin suosio kasvoi uudelleen.


Toinen näistä menestyneistä iskelmälaulajista on vuosikymmenten puolivälissä esiin noussut Kaija Koo. Hän oli jo aiemmin julkaissut musiikkia, mutta hänen tekemäTuulen viemää-albumi oli vuosikymmenen eniten myydyimpiä levyjä. Iskelmämusiikin lisäksi myös tanssilavakulttuuri sai uutta intoa myös muiden artistien tanssittamina ympäri Suomen.

Rock-musiikin uusin muotivirtaus muodostui punkista vaikutteita ammentanut grunge eli yhdisteltiin erilaisia musiikkityylejä. Suomessa tämän tyylilajin edustajiksi voidaan nostaa tämmöisiä yhtyeitä kuin CMX, Don Huonot, Apulanta ja Tehosekoitin. Amerikkalaisperäinen grunge ei Suomessa esiintynyt suomalaisten yhtyeiden musiikissa kovinkaan vahvasti ja se oli edellä mainituissakin yhtyeissä ohimenevä ilmiö jonka jälkeen nämäkin yhtyeet ovat siirtyneet kukin omaan musiikilliseen suuntaansa.  Lieviä grunge vaikutteita omasi myös 1990-luvun lopulla mainetta niittänyt yhtye YUP.  Tyylin luojaksi nimetyn yhtyeen mukaan Apulantaa sanottiin Suomen Nirvanaksi.

1990-luvulla ilmestynyt selloilla heavy-musiikkia soittava Apocalypticaa alettiin kutsua suomalaisen populaarimusiikin outolinnuksi. Yhtyeestä tuli ensimmäisiä suomalaisia kansainvälisestikkin mainetta saanut yhtyeitä, he aloittivat uransa soittamalla Metallica-yhtyeen kappaleiden cover-versioita neljällä sellolla sovitettuna. Samoihin aikoihin vuosikymmenen loppupuolella suurimmiksi nimiksi oli nousemassa musiikkinsa taistolaisesta lauluperinteestä ammentanut Ultra Bra.

Myös maailmanmusiikkivaikutteet alkoivat tehdä tuloaan populaarimusiikkiin 1990-luvulla. Melkein vuosisata oli kulunut kansanmusiikin ja populaarimusiikin erkanemisesta, mutta nyt asiat alkoivat muuttua artistien myötä joita ei voitu yksiselitteisesti jakaa jompaankumpaan kategoriaan musiikkinsa puolesta. Useita rock-muusikoita rupesi kiinnostamaan suomalainen kansanmusiikki ja myös vieraiden kulttuureiden musiikki alkoi innostamaan yleisöä. Jo aiemmin uransa aloittaneet suomi-rockin varassa toimivia yhtyeitä oli monia kuten Eppu Normaali, Kolmas Nainen ja Popeda. Uudempaa polvea edustivat mm. Egotrippi, Aknestik ja Sir Elwoodin hiljaiset värit. Suomenkielisten yhtyeiden lisäksi myös englanninkieliset yhtyeet alkoivat saada jalansijaa. 1990-luvulla näitä alkavia yhtyeitä ovat esimerkiksi The Rasmus ja HIM.


          Musiikkinäytteitä:

- Jari Sillanpää: http://www.youtube.com/watch?v=AtZbtJw_-IQ
- Kaija Koo: http://www.youtube.com/watch?v=y3Peb6BIRxg
- Don Huonot: http://www.youtube.com/watch?v=I0vYDpWV_dI
- Apulanta: http://www.youtube.com/watch?v=bNWhJ6Z7Wb0
- Tehosekoitin: http://www.youtube.com/watch?v=w8is3EBfo0w
- Popeda: http://www.youtube.com/watch?v=3AE42FfNOSQ
- Ultra bra: http://www.youtube.com/watch?v=4x7bCVeMghY
- Eppu Normaali: http://www.youtube.com/watch?v=j8__ivneWno
- Egotrippi: http://www.youtube.com/watch?v=DcmO-f0-fo4
- Sir Elwoodin hiljaiset värit: http://www.youtube.com/watch?v=_nISrC6Hnns
- The Rasmus: http://www.youtube.com/watch?v=jgjh6yFPD7o&feature=related


 Lähteet: 
- http://www.finlandia.es/public/default.aspx?contentid=94364&nodeid=36827&contentlan=1&culture=fi-FI
- http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/mu/mu2/4_populaarimusiikki/81990luku?C:D=hNpW.gY8W&m:selres=hNpW.gY8W
- http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
- http://www.jazzpoparkisto.net/aikajana.php


Aino Kiramo

Euro ja EU-jäsenyys

16. lokakuuta 1994 järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Äänestystulos oli positiivinen: 56,9% äänestäneistä kannatti liittymistä. Eduskunta toimi ja näin Suomi oli EU:n jäsen 1.1.1995 lähtien.


Liittymisen kannattajat perustelivat päätöstään turvallisuudella ja taloudellisilla hyödyillä. Mm. Suomalaiset yritykset pääsisivät käsiksi union sisämarkkinoihin. Suomi pääsisi myös päättämään asioista, jotka vaikuttavat kansalliseen poltitiikkaamme.


Liittymisen vastustajat puolestaan ajattelivat, että Suomella ei olisi enää niin suurta oikeutta määrät omista asioistaan. Pelättiin myös rajojen avaamista, sekä peruselinkeinojen heikkenemistä (lähinnä maatalouden).


Samalla Suomi liittyi suoraan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena oli lähentää eri maiden talouksia siten, että EMU:n kolmas vaihe eli euroon siirtyminen sujuisi mahdollisimman helposti. Vuonna 1999 tapahtui siirtyminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen eli yhteiseen valuuttaan ja siitä lähtien euroa on voinut käyttää tilirahana. Käteinen laskettiin liikkeelle vuonna 2002, joka korvasi Suomen markan. 

Joulukuussa 1996 Suomi allekirjoitti Schengeniin liittymissopimuksen Ruotsin ja Tanskan kanssa. Schengenin säännöstöä alettiin käyttää Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuonna 2001. Käytännössä se tarkoittaa että ihmiset voivat ylittää Schengen-sopimukseen liittyneiden maiden väliset rajat ilman tarkastuksia sekä maarajoilla, lentokentillä että satamien kautta.

Lähteet:

www.eurooppatiedotus.fi

www.fi.wikipedia.org

Elmeri, Aaro ja Lassi

Teollistuminen ja sen kehitys Suomessa

Suomen varsinainen teollistuminen alkoi vasta 1860-luvulla, puunjalostuksteollisuudella, mutta teollistui nopeammin suhteessa muihin maihin joissa teollistuminen oli alkanut jo aiemmin. Kuitenki suomessa vielä 1900-luvulla 73% kansasta sai elantonsa maanviljelystä. Tärkeänä osana suomen teollistumista 1870 eteenpäin oli Tampere. Sinne oli kasautunut runsain määrin työläisiä. Tämä johtui varmasti siitä että tampereella sijaitsi suomen sekä tampereen isoin puuvillatehdas Finlayson. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Venäjä, Saksa ja Englanti ja tärkein tuontitavara oli vilja, jota tuotiin Venäjältä ja Saksasta.

Teollistumista käytiin kuitenki maalla seä kaupungissa, niissä vain valmistettiin eri tuotteita. Kaupungeissa toimi kirjapainoja, panimoja, tupakkatehtaita, elintarviketeollisuutta, kenkätehtaita ja konepajoja. Maaseudun teollisuus oli tyypillisesti raaka-aineteollisuutta kuten kaivos- tai saha-, paperi- ja tiiliteollisuutta.
1800-luvun teollistuminen toi hyötyjä sekä haittoja suomalaisten arkeen.Teollistumisen myötä yhteiskunnille syntyi uusia kulttuuri-ja vapaa-ajan muotoja.
Ihmisten työajat lyhenivät, sillä käytössä oli koneita, jotka alkoivat viedä ihmisten työt. Ihmisiä alettiin käyttää muihin tehtäviin, ja sen seurauksena ihmisiä erikoistui tehtäviin, joihin koneet eivät pystyneet. Lääketiede kehittyi ja kuolleisuus väheni.
Maatalous menetti pitkään säilyneen asemansa, ja väestö alkoi kerääntyä kaupounkeihin, missä töitä oli tarjolla. Ongelmia syntyi, sillä maalla ei ollut enää tarpeeksi työvoimaa.

Teollisuus kasvoi ja uusia teollisuusalueita syntyi toinen toisensa perään. Kaupungit alkoivat kasvaa hallitsemattomasti, ja tontit kallistuivat suuren kysynnän vuoksi.
Kaupungeissa alkoi olla huono hygienia ihmispaljouden vuoksi, ja slummialueita syntyi kaupunkilaistumisen myötä. Koneellinen tuotanto laski hintoja mikä taas nosti väestön elintasoa mutta hintojen laskemisen myötä työntekijöiden palkkakin aleni. Työolot huononivat ja ihmiset väsyivät fyysisesti.
Liikenne kehittyi teollistumisen myötä joka helpotti raaka-aineiden hankkimista ulkomailta. Teollistumisen aikana suomeenkin rakennettiin rautatieverkostoa, höyrylaiva sekä saimaankanava. Kulutustavaroiden määrä kasvoi joka lisäsi rahan merkitystä.
Teollistuminen toimi ensimmäisenä lähtölaukauksena ns. modernille kapitalismille ja sen kehittyminen aiheutti varallisuuden ja tuotantokapasiteetin valtavan nousun.

Lähteet: http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Teollisuuskaupungit/

http://www.tulsavo.fi/tarmo/kirja/1.htm ja oppikirja

- Lotta Kivimaa, Aulia Ranta-aho ja Elina Laitinen