Suomen ja Saksan suhteet toisessa maailmansodassa

Suomen ja Saksan välit olivat neutraalit ennen Talvisotaa. Vaikka välit olivat läheiset kun Saksassa oli keisari, uusi johtaja muutti tämänkin asian. Suomi ei tiennyt salaisesta etupiirijaosta Molotov-Ribbentorp sopimuksessa, eikä tämä vaikuttanut maiden suhteisiin mitenkään. Talvisodan jälkeen Suomen ja Saksan suhteet lähenevät yhteisen vihollisen, Neuvostoliiton, takia. Saksalaisjoukot saivan kauttakulkusopimuksen avulla luvan olla Suomen alueella ennen Barbarossaa, ja saksalaissotilaita oli Lapissa ennen sodan alkua.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Suomi oli 3 päivää puolueeton. Saksalaissotilaiden olo Suomessa ja diplomaattinen paine kuitenkin ajoivat Neuvostoliiton pommittamaan Suomalaiskohteita 25. päivä 1941, ja Suomi julisti sodan Neuvostoliitolle.

Sodan aikana Suomessa oli saksalaisjoukkoja, ja Suomi sai aseellista apua Saksalta. Vaikka saksalaisdivisioonat eivät olleet tottuneet suomalaisoloihin eivätkä näin menestyneet kovin hyvin, Suomi sai tärkeitä panssarintorjunta-aseita, jotka olivat tärkeitä loppusodan suurissa taisteluissa.

Jatkosodan rauhanehtoihin kuului saksalaisten häätäminen pois Suomesta. Aluksi sotatoimet olivat vähäisiä, kunnes Neuvostoliitto ärähti ja vaati tehokkaampaa sodankäyntiä. Saksalaiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa, ja polttivat suuria osia lapista, esimerkiksi Rovanniemen. Suomalaiset saivat häädettyä saksalaiset pois lapista, ja Lapin sota päättyi.

lähteet

Wikipedia
http://www.lapinsota.fi/

Suomalainen metallimusiikki

1990-luvulla suomalaiset heavybändit nousivat metallimusiikin edelläkäviöiksi. Löydettiin uusia ja omaperäisiä lähestymistapoja ja jalostettiin pieniä alavirtauksia suuren yleisön kuultavaksi. Suomessa on syntynyt uusia heavyn tyylejä, kuten HIMin love metal sekä Nightwishin tunnettu sekoitus oopperalaulua ja raskaasta soittoa.
                      Suomalaisessa heavyssä usein ihaillaan sankaruutta tänän usein näkee laulujen teksteistä, myös muusikoiden pukeutumiseesa, lavasteissa ja lavaesiintymisissä voi huomata sankarimyyttien ihannointia. Pitkät liehuvat tukat viittaavat entisajan uljaisiin miehiin, erillaiset mystiset symbolit samoin.

Alakuloa ja kaipuuta - Iskelmämusiikki Suomessa

Iskelmämusiikki rantautui Suomeen 1920-luvulla, kun Amerikasta ja Saksasta saatiin vierailevia muusikoita ja uusia nuotteja maahan. Seuraavalla vuosikymmenellä pääosaan pääsivät orkesterit ja iskelmä alkoi levitä levyjen lisäksi myös radion kautta.
Iskelmämusiikkia pidetään suurimmalta osin hyvin alakuloisena, niinkuin myös meitä suomalaisia. Muun muassa juuri tämän seikan vuoksi iskelmä on vahvasti suomalaisten juttu.

Ensimmäinen iskelmäsävellyskilpailu järjestettiin vuonna 1949 Yleisradion toimesta.
Iskelmän synnyn alkuvuodet olivat mieslaulajien loistokautta, mutta 1950-luvulle tultaessa myös naiset löivät itsensä läpi. Levytys ja myynti olivat huipussaan tällä vuosikymmenellä.

1960-luvulla yleisön kiinnostus iskelmää kohtaan kohosi ja sitä edesauttoi myös Sävelradio, joka aloitti toimintansa 1963. Myös tunnettu Syksyn Sävel -kilpailu starttasi samoihin aikoihin ja näinä vuosina myös Euroviisuihin osallistuttiin ensimmäisen kerran suomalaisella edustuksella. 60-luvulla esiin nousi useita tänäkin päivänä tunnettuja artisteja kuten Katri Helena, Danny, Tapani Kansa, Kirka ja Paula Koivuniemi.

Seuraavien vuosikymmenien aikana suomenkielistä iskelmämusiikkia alettiin arvostaa toden teolla, uusia tekniikoita luotiin ja kappaleista tehtiin enemmän massaa miellyttäviä. Artistien osalta vanhat suosikit pysyivät kuitenkin pinnalla.

1990-luku oli jälleen suosiollista aikaa iskelmälle, ja sitä voisi kutsua jopa iskelmämusiikin kulta-ajaksi. Nousukausi on kuitenkin jatkunut myös 2000-luvulla, ja saamme yhä nauttia suomalaisten iskelmäartistien tuotoksista. Iskelmämusiikki on edelleenkin yksi suosituimmista musiikkityyleistä Suomessa.

Tunnetuimmaksi nousseita iskelmäartisteja ovat vanhoilta ajoilta Katri Helena, Paula Koivuniemi sekä Kari Tapio, kun taas nuorempaa iskelmäsukupolvea edustavat Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Anna Eriksson ja Simo Silmu.

Kuuntele: Pave Maijanen - Lähtisitkö ja Katri Helena - Anna mulle tähtitaivas


Lähteet:
1. http://www.tangomarkkinat.fi/iskelma_tulee_suomeen.html
2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_iskelm%C3%A4t
3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Iskelm%C3%A4musiikki
4. tunnilla saadut monisteet

Iina, Elina ja Camilla MU02

Rap-musiikki Suomessa

Rap sai alkunsa afroamerikkalaisten ja latinalaisamerikkalaisten keskuudessa syntynyt populaarimusiikin tyyli, joka on kehittynyt soulin ja funkin pohjalta. Tyylisuunnan tuntomerkkejä ovat mm. loppusoinnullinen ja rytminen puhelu.

Rap-musiikkia on tehty Suomessa jo 1980-luvun alussa, mutta se nousi tunnetuksi ilmiöksi vasta noin kymmenen vuotta sitten. Alussa rap-musiikki oli ns. huumoriräppiä, esim. Pääkköset - Eläinrääkkäystä ja 1990-luvulla Fintelligens toi suomiräpin pinnalle. 2000-luvun suomalainen rap-musiikki ja sen asenne oli lähempänä yhdysvaltalaista rap-kulttuuria. Rap kuvaa pienempien yhteisöjen yhtenäisyyttä ennemmin kuin koko Suomea ja suomalaisuutta.

Nykypäivinä rap-artistit julkaisevat musiikkia omakustanteisena tai pienten itsenäisten levy-yhtiöiden kautta, koska suuret yhtiöt pettyivät rap-musiikin menestykseen. Esimerkiksi Don Johnson Big Band julkaisi vuonna 2000 esikoisalbuminsa Support de Microphones, joka nousi yhdeksi Suomen myydyimmistä omakustanteisista albumeista.

Aikaisemmin suomalaiset rap-artistit tekivät enemmän kotimaista musiikkia, mutta nykyään myös englanninkieliset lyriikat ovat suosittuja. Esim. Redrama räppää englanniksi. Biisien aiheet ovat usein puhuttelevia, mutta jotkut nykypäivien artistit ovat pilanneet suomiräpin mainetta riimittelemällä hävyttömyyksiä. Pysyykö esim. Petri Nygårdin tuotanto huumoriräpin puolella..? Vertaa esim. Paleface

Helsingin Nosturissa järjestetään vuosittain Rapin SM-tapahtuma, jossa vähemmän tunnetut artistit ottavat mittaa toisistaan battle-tyyliin. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Tämän vuoden kisat järjestetään marraskuussa. Toinen tunnettu saman genren tapahtuma, Pipefest järjestetään heinäkuun lopulla.

Suomi ja suomalaisuus, kuten muutkin asiat, jakavat mielipiteitä, joita osa rap-artisteista tuovat esille lyriikoissaan. Useimmiten rap-musiikissa tuodaan juuri epäkohtia esille positiivisten asioiden sijaan. Kuuntele biisi: Juno - Matkamies

Lähteet: Wikipedia , Palefacen kirja Rappiotaidetta.

Mirna ja Petra L. 11B, MU02

Huumorimusiikki Suomessa

Läpi ihmiskunnan historian ihmiset ovat pyrkineet viihdyttämään itseään monenlaisin keinon. Yksi mullistavimmista viihteen muodoista oli teatterikulttuurin syntyminen, joka vaikutti pysyvästi taiteiden kehittymiseen. Vähitellen myös musiikin saralla alettin työstämään niin kutsuttua huumorimusiikkia. Suomeen huumorimusiikki rantautui ennen 1900-luvun puoli väliä. Yksi suomalaisen huumorimusiikin vaikuttavimmista tekijöistä Reino Helismaa, jonka aikaan saannos oli esimerkiksi Rillumarei (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rillumarei <-- Lue jos kiinnostaa). Huumorimusiikki toimi Suomessa erityisesti sodan aikana, jolloin ajat olivat kurjia ja ihmisten mieli matalalla. Sodan jälkeen huumorimusiikin suosio on yhä kasvanut ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten sydämissä. Tunnettuja huumorimuusikkoja / huumorimusiikkia soittavia yhtyeitä Suomessa ovat muun muassa;
- Vesa-Matti Loiri
- Jope Ruonansuu
- Kummelit
- Lapinlahden linnut


Alla  huumoripitoisia musiikkivideoita;
Kummeli - Toyota Mark 2
Jope Ruonansuu - Annelin silmin

Kuten kappaleista voi huomata, laulujen aiheet vaihtelevat niin yhteiskunnallisita asioista yksityiselämän puolelle. Huumorimusiikkia ei ole sidottu tiettyyn genreen vaan huumorimusiikki voi olla esimerkiksi iskelmää (suurin osa -70 ja -80 luvun huumorikappaleista oli iskelmää) tai rap -musiikkia.

Eetu H 10B, Joonas K 10A, Elmeri K 10C - MU2

Jean Sibelius - Maailman paras säveltäjä.

Jean Sibelius, oikealta nimeltään Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865 ja kuoli  Järvenpään Ainolassa 20.9.1957.  "Janne" syntyi kolmesta lapsesta keskimmäisenä perheeseen, jossa sai musisoida sisarustensa kanssa pienestä asti. Kouluikäisenä Jean sai hyvinkin fennomaanisen ajatusmaailman mukaista kasvatusta opinahjoistaan. Teini-ikäiset Sibeliuksen lapset esiintyivät julkisesti kamarimusiikkitriona, jossa Jean soitti viulua, isosisko Linda pianoa ja pikkuveli Christian selloa. Nuori Jean opiskeli viulunsoittoa, asennoituen instrumentin harjoitteluun intohimolla. Sittemmin kun Janne tie viulistina nousi pystyyn, hän keskittyi säveltämiseen.

 Sibelius opiskeli musiikkia vuosina 1885-1891, ensin Helsingissä, ja sitten Berliinissä ja Wienissä. 1891 Wienissä Sibelius oli aloittanut Kullervo-sinfonian sävellystyöt, jotka viimeisteli palattuaan Suomeen. Kyseessä oli Sibeliuksen läpimurtoteos, kantaesitys oli vuonna 1982. Teosta pidettiin iskuna, joka siivettämänä suomalainen musiikki alkoi vapautua saksalaisten piirteiden jäljittelemisestä, mistä se oli aiemmin tunnettu.
Samana vuonna Sibelius astui avioon Aino Järnefeltin kanssa. Häämatka suuntautui Kalevalan syntyseuduille, ja Sibelius keräsikin runolaulua häämatkansa ohessa. Monet Sibeliuksen ammattiuran alkupään teokset olivatkin suomalaisuutta ihannoivia, itsenäistä isänmaata kaipaavia. Sibeliuksen töissä vilisi vaikutteita niin klassismista kuin impressionismistäkin. Vapaussodan aikoihin Sibeliuksen teoksista huokui sotilaiden mieltä ylentävä voima. Esimerkkeinä Jääkärimarssi ja Finlandia.

Suomessa Sibelius vietti paljon aikaa ryypiskellen ja filosofoiden sellaisten suuruuksien, kuten Akseli Gallen-Kallelan ja Eino Leinon kanssa. Tämä röpöttely Helsingissä haittasi Sibeliuksen luovuutta, ja hänen olikin palattava kotiinsa Järvenpäähän, jotta kykeni säveltämään täysin voimin. Sibeliukselta leikattiin 1908 kurkkukasvain, minkä jälkeen hän oli seitsemän vuotta ilman alkoholia ja sikareita, jotka olivat iso osa hänen elämäänsä. Noina niin sanottuina "Masennusvuosina" Sibelius sävelsi uransa ekspressionistisimmat ja poikkitaiteellisimmat teoksensa.
Sibelius matkaili 1900-luvun alkupuolella Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin johtamaan teoksiaan soittavia orkestereita, valtavalla menestyksellä.

Sibelius nautti ajoittain jopa varakkaastakin elämästä, kun häneltä tilailtiin runsain mitoin teoksia Suomeen ja ulkomaille. Bostoniin tilattu kahdeksas sinfonia oli kuitenkin Sibeliukselle vuori jota hän ei voinut ylittää. Aino Sibelius kertoi miehensä polttaneen 1940-luvulla pyykkikorillisen nuotteja ja muita papereita, mukanaan mahdollisesti 8. Sinfonia. Ken tietää!

Sibeliuksen tuotanto on suuri ja monipuolinen. Se käsittää ainakin seitsemän sinfoniaa, kymmenen sinfonista runoa ja muita orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, soolosoitinsävellyksiä sekä vokaalimusiikkia. Muunkin tyyppisiä teoksia on olemassa, ja niitä on paljon. Tässä teille kumminkin, ainakin meidän mielestämme, se paras.

Pohdintaa pohtiessamme emme oikeastaan osanneet muuta sanoa, kuin että Sibelius on selvästikin ollut tärkeänä tekijänä Suomen kansallisen identiteetin kasvussa, tosin monien huomaamatta. Vaikka nykyään vähintään yhtä tunnettuja suomalaisia säveltäjiä ovat Ville Valon kaltaiset rokkisankarit, on Sibelius selvästikin ollut oman aikansa rokkitähti. Respekt.

                                                                                                         -Sulkula ja Hautaset.

Musiikki ottaa kantaa - Suomalainen punk- ja folkmusiikki sekä protestilaulut

Suomalainen punk-musiikki

Punk on 1970-luvulla syntynyt nuoriso- tai vastakulttuuri. Punk:iin kuuluu rockmusiikki, jolle on luonteenomaista nopea tempo, yksinkertaiset kappalerakenteet, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys. Punkissa tärkeämpää on asenne kuin kyky soittaa musiikkia hienosti tai edes oikein. Punkrock on sanoituksiltaan yleensä kantaaottavaa. Punk-liikkeen syntyyn vaikutti englannin nuorisoa vaivannut korkea työttömyys, mihin punk-sanoitukset pyrkivät ottamaan kantaa. Myöhemmin sanoitukset alkoivat käsitellä myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia.

Punk Suomessa

Suomessa punk-liike herätti nopeasti kiinnostusta. Ensimmäisiä pinnalle nousseita artisteja oli Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja Hassisen Kone. Punk nähtiin underground-musiikkina ja Suomeen kehittyi ja juurtui myös HC:ksi kutsuttu punkin rajumpi ja nopeatempoisempi laji.

Kaupallinen punk-kulttuuri ei kestänyt Suomessa kauaa ja hiipuikin 1980-luvun puoliväliin mennessä. Varsinainen punk kehittyi tästä huolimatta. 1990-luvulla parhaiten kaupallisesti menestyi huumoripunkia soittanut yhtye Klamydia.

http://www.youtube.com/watch?v=ILUP4Ti2VjI


Folkmusiikki

Folkmusiikki on eurooppalaisista ja pohjois-amerikkalaisista kansanmusiikkiperinteistä 1900-luvulla syntynyt populaarimusiikin suuntaus. Folk-kappaleiden sanoituksiin on monesti otettu mallia taiderunoudesta eikä pelkistä kansamusiikin sanoituksista. Folkmusiikki on helpointa tunnistaa sen melodisuudesta sekä sen kantaaottavista sanoista.

 

Suomeen folkmusiikki rantautui 1960-luvun lopulla. Ehkä tunnetuin kotimainen folk-levytys tuolta ajalta on Buffy Sainte-Marien säveltämän Universal Soldier-laulun Hectorin suomenkielinen versio Palkkasoturi. Myös Irwin Good esitti protestilauluja folk-artistina.
Suosituimpia suomalaisia folk-artisteja ovat mm. Cumulus ja Hootenanny Trio. Tunnetuimpia folk-artisteja maailmalla on mm. Bob Dylan ja Woody Guthrie.


http://www.youtube.com/watch?v=-E55CMp8yLY

Protestilaulut

Protestilaulujen aiheena ovat yleensä yhteiskunnalliset ongelmat, ja niitä kritisoidaan lauluissa. Omia protestilauluja on monilla poliittisilla ja yhteiskuntaan vaikuttavilla liikkeillä, mm. työväenliikkeellä, rauhanliikkeellä ja ympäristöliikeellä.
Nimi protestilaulu tulee latinankielen sanasta protestum, jolla tarkoitetaan vastalausetta. Suomessa protestilaulut yleistyivät erityisesti 1960-luvun puolivälissä. Laulujen esikuvana oli yhdysvaltalainen folkmusiikki. Tunnetuimpia suomalaisia protestilaulajia ovat Irwin Goodman, "Folk-Fredi" ja Hector.

Humoristisessa mielessä yhteiskunnan epäkohdat tulivat esille Juha Vainion, Reino Helismaan ja Veikko Laven tekemissä lauluissa. Näihin yhteiskunnan epäkohtiin ottaa kantaa nykyisin myös rap-musiikki, joten rap-kappaleita pidetään eräänlaisina protestilauluina.



Protestilauluja edelsivät kisällilaulut. Niitä tehtiin työväenliikkeen piirissä ja ne ottivat humoristisesti kantaa politiikan ilmiöihin.

http://www.youtube.com/watch?v=VD6zQqlrWEQ

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/ , http://opinnot.internetix.fi/






Tehnyt: Aulia Ranta-Aho, Miina Myllyaho ja Linda-Maija Lampila, MU02