Suomen ja Saksan välit olivat neutraalit ennen Talvisotaa. Vaikka välit olivat läheiset kun Saksassa oli keisari, uusi johtaja muutti tämänkin asian. Suomi ei tiennyt salaisesta etupiirijaosta Molotov-Ribbentorp sopimuksessa, eikä tämä vaikuttanut maiden suhteisiin mitenkään. Talvisodan jälkeen Suomen ja Saksan suhteet lähenevät yhteisen vihollisen, Neuvostoliiton, takia. Saksalaisjoukot saivan kauttakulkusopimuksen avulla luvan olla Suomen alueella ennen Barbarossaa, ja saksalaissotilaita oli Lapissa ennen sodan alkua.
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Suomi oli 3 päivää puolueeton. Saksalaissotilaiden olo Suomessa ja diplomaattinen paine kuitenkin ajoivat Neuvostoliiton pommittamaan Suomalaiskohteita 25. päivä 1941, ja Suomi julisti sodan Neuvostoliitolle.
Sodan aikana Suomessa oli saksalaisjoukkoja, ja Suomi sai aseellista apua Saksalta. Vaikka saksalaisdivisioonat eivät olleet tottuneet suomalaisoloihin eivätkä näin menestyneet kovin hyvin, Suomi sai tärkeitä panssarintorjunta-aseita, jotka olivat tärkeitä loppusodan suurissa taisteluissa.
Jatkosodan rauhanehtoihin kuului saksalaisten häätäminen pois Suomesta. Aluksi sotatoimet olivat vähäisiä, kunnes Neuvostoliitto ärähti ja vaati tehokkaampaa sodankäyntiä. Saksalaiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa, ja polttivat suuria osia lapista, esimerkiksi Rovanniemen. Suomalaiset saivat häädettyä saksalaiset pois lapista, ja Lapin sota päättyi.
lähteet
Wikipedia
http://www.lapinsota.fi/
